Talven selkä alkaa taittua, eikä enää ole monta kuukautta siihen, kun viime syksynä talvilevolle asettuneet tuomenkehrääjäkoit pääsevät taas peittämään tuomia seitteihinsä. Mutta vieläkö Oulun seudulla nähdään perhosten paljaaksi syömiä tuomia vai onko joukkotuho jo ohi?
"Mahdollisuudet ovat 50-50, joko tuomet syödään tyhjiksi vielä kerran tai sitten tulee romahdus", ennustaa intendentti Juhani Itämies Oulun yliopiston eläinmuseolta.
Itämies muistuttaa, että tuhoja on nyt nähty jo kahtena-kolmena kesänä, ja normaalisti näin pitkään jatkunutta esiintymistä seuraa perhosilla loisivien lajien runsastuminen, jolloin loiset romahduttavat tuomenkehrääjäkoin kannan.
Mutta yhtä hyvin voi olla, että tuomenkehrääjäkoit ehtivät mässäillä vielä yhden kesän.
Talven pakkaset eivät ole koijoukkoja tappaneet, siitä Itämies on vakuuttunut. Hän muistuttaa, että vuosi sitten oli hyvin kylmä jakso vielä maaliskuussa, ja tammi-helmikuussa myös pitkä, kylmä kausi.
"Eivätkä koit olleet siitä moksiskaan."
Nyt takana on pitkä ja sääoloiltaan vaihteleva syksy. Useammin kuin kerran puut saivat ylleen jääkuoren, kun vesisateet vaihtuivat nopeasti pakkasiksi. Miten kävi jään alle jääneiden, puun rungoilla ja oksilla talvehtivien koiden?
"Epäilen, ettei tämäkään talvehtijoita vielä tapa", Itämies tuumii.
"Jääsateet ovat suhteellisen yleinen ilmiö, vaikka niitä ei aivan joka talvi saadakaan. Ei semmoinen otus Suomessa pärjäisi, joka ei tätä kestä", Itämies perustelee.
Toisaalta syksyllä ei myöskään ollut niin lämmin, että koit olisivat harhautuneet luulemaan kevään jo koittaneen.
Yllättäen tuomenkehrääjäkoin talvenvietto on monilta osin mysteeri. Itämiehen mukaan toisissa lähteissä mainitaan perhosen talvehtivan munina, toisen tiedon mukaan toukat talvehtivat.
"Tieto on ristiriitaista. Laji talvehtii joko munana, toukkana tai toukkana munan sisällä", Itämies aprikoi.
Itämies ei yllättyisi, jos talvehtimisstrategia olisi Pohjois- ja Etelä-Suomessa erilainen.
"Ei se olisi ainutlaatuista. Meillä on monia perhoslajeja, joilla talvehtiva muoto on erilainen maan etelä- ja pohjoisosissa."
"Tuomenkehrääjäkoin talvehtimisesta taidetaan tietää vielä aika vähän", Juhani Itämies toteaa.
Tuomenkehrääjäkoin tuhoja esiintyi viime vuonna lähes kautta maan. Vai olivatko ne tuhoja? Hyönteistutkija, professori Kauri Mikkola nimittäin esittää, että kyseessä onkin symbioosi, eli tuomi hyötyy syödyksi tulemisesta.
Mikkolan hypoteesin mukaan tuomi rehevän maan kasvina käyttää hyväkseen toukkien typpipitoiset ulosteet. Puu siis uhraa lehtensä saadakseen täsmälannoituksen.
Itämies pitää ajatusta järkeenkäypänä. Hän arvelee asian voivan saada vahvistusta, jos tutkisi tuomien vuosirenkaita. Lannoituksen vaikutuksen pitäisi näkyä hyvänä kasvuna ja paksumpina vuosirenkaina toukkavuosien jälkeen.
"Pitääpä käydä kesällä sahaamassa oksia tuomista", Itämies innostuu.