Tuohesta syntyy muutakin virsuja ja kontteja. Nykyään virsuvirtuoosit ovat vähissä, mutta tuohi taipuu niin lepotuoliksi kuin ekologiseksi rakennustarpeeksikin. Pohjois-Suomen taideteollisten suunnittelijoiden yhdistys, PROTO, on haistellut ajan henkeä: se on koonnut Galleria 5:een Modernia tuohikulttuuria -näyttelyn.
Esillä on suomalaisten kuvataiteilijoiden ja muotoilijoiden luomuksia. Paperikoruistaan tunnetun Janna Syvänojan töissä tuohen pinta helmeilee herkullisissa luonnonväreissä. Sunrise-työ on kuin ohut tilkkutäkki.
Nuoren muotoilijan Harri Koskisen lepotuolissa on klassista tyylikkyyttä. Sen istuinosa on tuohipunosta ja runko metallia. Sisustusarkkitehti Simo Heikkilä on hyödyntänyt tuohta jakkaroissaan. Sisustusarkkitehti-puusepällä Markku Kososella on esillä kauniita sisustusesineitä, mutta myös tuohikaiteen prototyyppi.
Tuohivirsuista
tylliin
Oululaiselle kuvaveistäjä Riitta Helevälle syntyi suhde tuohimateriaaliin jo 60-luvun lopulla Kitkajärven rantamien hakkuualueilla kävellessään.
"Rupesin ihmettelemään, mitä maassa on, ja huomasin tuohet", Helevä kertoo.
Meni kuitenkin vielä muutama vuosi ennen kuin hän pääsi materiaaliin käsiksi. Riihimäen askarteluopistossa vuonna 1972 hän teki itselleen tuohivirsut. Myöhemmin hän keksi yhdistää tuohta töihinsä.
"Tuohi ei ole koskaan ollut minulle itsetarkoituksellinen materiaali, mutta se sopii ilmaisuuni. Yleensä yhdistän sitä muihin materiaaleihin."
Näyttelyssä on esillä Tähtien taskuissa -seinävaate, jossa "välittäjämateriaalina" toimii musta tyllikangas. Siitä kietaisisi vaikka uniikin iltapuvun linnan juhlille.
"Lähden aina liikkeelle teoksen sisällöstä käsin. Tylli on sopivan aineeton, se toimii kontrastina tuohelle. Tuohi johdattelee aina johonkin, luonto tavallaan auttaa luomisvaiheessa."
Tähtien taskuissa on eräänlainen tummuustutkielma, jossa pohditaan mustan eri sävyjä. Osa tuohista on savustettu tummaksi, mutta muuten käppyräiset tuohipötköt saavat tyllitaskuissaan olla luonnollisessa asussaan.
Materiaali hakkuualueilta
Helevä sanoo rohkaistuneensa uudella tavalla tuohen käyttöön vasta viime vuosina. Hän on saanut arvokasta käytännön oppia Ala-Temmeksellä asuvalta tuohimestari Toivo Hongalta.
"On uskomatonta, että hakkuualueilta löytyy valtavasti tätä äärimmäisen kaunista ja kestävää materiaalia. Tuntuu, että haluan antaa tuohelle uuden elämän", pohtii Helevä.
Mietintämyssyssä on jo tuohta ja metallia yhdistävä työ.
PROTO ry:n Modernia tuohikulttuuria -näyttely on 20.11. saakka esillä oululaisessa Galleria 5:ssä, Hallituskatu 5.