Kun Rovaniemen linja-autoasema avattiin vuonna 1959, oli linja-autoasemien merkitys varsin toisenlainen kuin nykyään. Maalaisten kaupunkireissut kestivät useita päiviä, ja linja-autoaseman yhteydessä toimi usein myös hostelli, jossa väsyneet matkalaiset saattoivat levähtää odotellessaan onnikan lähtöä maakuntaan.
Nykyisin linja-autoasemien merkitys on vähentynyt, mutta Museoviraston mielestä Rovaniemen linja-autoaseman tunturiarkkitehtuuri on rakennussuojelumerkinnän arvoinen johtuen sen arkkitehtuurista ja vaikutuksesta kaupunkikuvaan. Suosituksen sai aikaan uusi asemakaava, jonka myötä nelostien yli suunnitellaan toista siltaa linja-autoaseman viereen.
Rovaniemen linja-autoasema toteutettiin aikanaan suunnittelukilpailun pohjalta. Arkkitehdit Niilo Pulkka, Pekka Rajala ja Kaarlo Leppänen kehittivät kokonaisuuden, johon kuului kauko- ja lähiliikenteen asema rahteineen, taksiasema, hotelli ja posti. Suunnitelma sisälsi myös ostoskeskuksen, jota ei koskaan toteutettu.
Linja-autoaseman kantavana rakennustaiteellisena ideana on kaupungin identiteettiä kuvaava tunturin muoto kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa, teema, jota Alvar Aalto myöhemmin sovelsi myös Rovaniemen Lappia-talossa.
Rovaniemen linja-autoasema on vuosien saatossa toiminut päätarkoituksensa ohella monenlaisessa käytössä. Alun perin linja-autoaseman yläkerrassa toimi matkustajakoti Aslak, 1970-luvun lopulla samoissa tiloissa sijaitsivat Lapin korkeakoulun opettajankoulutuslaitoksen tilat. Henkilökunnan työhuoneet sijaitsivat entisissä matkustajakodin huoneissa, joten kalustukseen kuuluivat lavuaarit, tupakkapöytä ja tekonahkanojatuoli. Kokolattiamatoissa oli asiaan kuuluva ajan patina ja parfyymi.
"Äänieristys oli melkoisen surkea, joten etenkin aloittelevien oppilaiden pianonsoitto oli välillä rasittavaa kuultavaa", professori Kyösti Kurtakko muistelee.
Osa alakerran odotustilasta lohkaistiin opetuskäyttöön, ja näin saatiin aikaan Lapin korkeakoulun iso luentosali, jonne mahtui satakunta kuuntelijaa. Sivummalla istuneet eivät juuri opetusta kuulleet, eikä opettaja nähnyt kaikkia oppilaitaan. Salissa ei myöskään ollut pöytiä, tuolien käsinojissa oli kirjoitusalusta, jota vasten pystyi kirjoittamaan.
Sivistystyön siirryttyä Rantavitikalle linja-autoasema tarjosi toimitilat useille pienille yrityksille. Tunturikaton alla on toiminut ainakin ravintola, parturi, galleria, nuorisotilat, työttömien kahvila ja kukkakauppa.
Rovaniemen linja-autoasemalle tehtiin muutama vuosi sitten mittava remontti, jossa aseman sisätilat saneerattiin nykyaikaisiksi toimitiloiksi. Linja-autoaseman yläkerrassa toimii kaupungin työterveyshuolto ja alakerrassa matkahuollon rahti- ja liikennepalvelut.
"Hyväkuntoisen rakennuksen suojelupäätös on helpompi tehdä, etenkin kun remontissa ei muutettu talon ulkokuorta. Päätöksestä keskustellaan vielä pääsiäisen jälkeen, mutta sen verran painava museoviraston lausunto on, että eiköhän rakennus suojelukohteeksi merkitä.", Rovaniemen kaavoituspäällikkö Jorma Korva sanoo.
Koko laajaa tonttia ei pystytä suojelemaan, sillä osa siitä jäänelostien uusien liikennejärjestelyiden alle.