Pakkaset saisivat monen mielestä loppua, mutta Kilpisjärvellä toivotaan elohopean laskevan mittarissa reilusti. Viime kesänä koivikot lehdettömiksi syöneet tunturimittarit talvehtivat munina puiden rungoilla, ja kovat pakkaset nitistäisivät perhoskannan normaaleihin mittoihin.
"Pakkasta on ollut nippa nappa 30 astetta lyhytaikaisina pakkashuppuina, eikä se riitä", kertoo Kilpisjärven biologisen aseman asemanjohtaja Antero Järvinen. Jotta munat paleltuisivat, Järvisen mukaan 40 asteen pinnassa olevia pakkasia tarvittaisiin useiden päivien ajan.
Maaliskuussa ei enää ole paljon toivoa pidemmistä pakkasjaksoista. "Huonolta näyttää ensi kesää ajatellen - tai hyvältä, jos sitä mittareiden kannalta katsoo."
"Viime syksynä perhosia lensi suunnattomia määriä, ja ne munivatkin suunnattomia määriä. Luultavasti tulee aikamoinen kesä", hän ennustaa.
Tutkimuksia vireillä
Munien kuoriutuminen ja toukkien kasvu ajoittuvat koivun lehtimiseen. "Toukat ovat aluksi pieniä, tuskin silmin nähtäviä, mutta parin viikon aikana ne kasvavat isoiksi ja ehtivät syödä koivua niin, että tavallinenkin ihminen lehdettömyyden huomaa", Järvinen selvittää.
Heinäkuun alkupuolella toukat alkavat koteloitua. Silloin on puutkin jo syöty paljaiksi.
"Viime vuonna mittarit pääsivät yllättämään tutkijat, mutta nyt on viime syksystä asti valmistauduttu massaesiintymän mahdolliseen jatkumiseen", asemanjohtaja Antero Järvinen kertoo.
"Joulusta saakka on mitattu maastossa lämpötiloja", selvittää Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin tutkimusaseman johtaja Esa Huhta. Ilmastotietoa on keräämässä useita tallentimia erilaisissa maastoissa, kuten rinteillä ja kuruissa. Tarkoitus on tutkia pakkasten vaikutusta munien säilyvyyteen ja ensi kesän tuhojen laajuuteen.
Tulevan kesän töiden rahoitus on auki, mutta Huhdan mukaan monipuolista tutkimusta on suunnitteilla. Erityisesti joukkoesiintymistä rajoittavat tekijät askarruttavat tutkijoita.
Huhdan mukaan on tarkoitus tutkia myös loisten vaikutusta perhosten esiintymiseen. Tunturimittareilla loisii pistiäisiä, jotka munivat mittarintoukkiin. Pistiäistoukka kasvaa perhostoukan sisällä tappaen tämän lopuksi.
Koivun vasta-ainetuotantokin kiinnostaa biologeja.
Se, riittävätkö nämä tekijät estämään viime kesää valtaisamman tuhon, jää nähtäväksi.