Tun­tu­ri­mit­ta­ri tehnyt tu­ho­jaan kä­si­var­res­sa

Tunturimittarit ovat tehneet laajamittaista tuhoa käsivarressa. Ropitunturilla toukat ovat syöneet paljaaksi tunturikoivuja hehtaarien alueelta. Ötököille ovat maistuneet myös mustikanlehdet.

Tunturimittarit ovat tehneet laajamittaista tuhoa käsivarressa. Ropitunturilla toukat ovat syöneet paljaaksi tunturikoivuja hehtaarien alueelta. Ötököille ovat maistuneet myös mustikanlehdet.

"Tuhot ovat pahimmat kahteenkymmeneen vuoteen minun mielestäni", sanoo Helsingin yliopiston alaisella biologisella tutkimusasemalla Kilpisjärvellä työskentelevä biologi Rauni Partanen.

Partanen kuvailee tuhoja totaalisiksi. Vihreä on syöty ja tummunut puusto näkyy kauaksi. Lehdet ovat maistuneet tunturimittarin toukille myös muualla Kilpisjärven ympäristössä. Norjan puolella Skibotn-joen laaksossa näkyy paljaaksi syötyjä koivikkoja.

Edellisen kerran tunturimittareita oli paljon 90-luvun alussa. Nyt niitä on enemmän, mutta vielä perhonen ei ole lisääntyntynyt samalla tavoin kuin 60-luvulla, jolloin toukat Utsjoen Kevolla hävittivät tunturikoivun kokonaan laajoilta alueilta.

Tänä vuonna Utsjoella ei ole mittarituhoja näkynyt, mutta Norjan puolella Luhtjokin alueella tunturimittarikanta porskuttaa myötätuulessa.

"Jokilaaksossa tilanne on ryöstäytynyt käsistä", kertoo amanuenssi Saini Heino Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitokselta Kevosta.

Sainio pitää Norjan tunturimittarin leviämistä Utsjoella Suomeen mahdollisena, mutta epätodennäköisenä.

"Täytyy toivoa, että tuulee etelästä pohjoiseen" Heino sanoo.

Paljon riippuu ensi talven pakkasista. Tunturimittarin munat eivät kestä 36-37 miinusasteen kylmyyttä. Siksi niiden esiintyy nimenomaan tuntureiden yläosissa.

"Jos kanta ei romahda, niitä on odotettavissa melkoiset määrät. Ei pysty ennustamaan, miten käy", kertoo erikoistutkija Heikki Roininen Metlasta.

Metla on ryhtynyt keräämään tietoa metsätuhoista internetin välityksellä. Osoitteessa www.metla.fi löytyy kaavakepohja, johon silminnäkijöitä pyydetään kertomaan havainnoistaan niin tarkasti kuin osaavat. Sivuilta löytyy myös tietoa yleisimmistä metsäntuholaisista.

Tänä kesänä Suomeen ei ole Roinisen mukaan odotettavissa suuria hyönteisten aiheuttamia metsätuhoja kylmän kevään ja alkukesän ansiosta. Kuumat ja kosteat kelit heinäkuussa eivät enää auta, jos toukat ovat paleltuneet jo kesäkuussa.

Ilmoita asiavirheestä