Lapin tunturialueen luontotyypeissä on tuoreen arvioinnin mukaan vähemmän uhanalaisia kuin muissa luontotyyppiryhmissä. Miten tämä on mahdollista, vaikka ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan eniten juuri pohjoiseen luontoon, Oulun yliopiston kasvimuseon yli-intendentti, dosentti Risto Virtanen?
"Uhanalaisuuden arviointiin vaikutti tarkastelun rajaaminen noin 30 vuoden kuluessa tapahtuviin muutoksiin. Työryhmämme arvioi, että tunturialueella ei tällä melko lyhyellä aikavälillä ilmastonmuutoksen takia ehtisi tapahtua kovin dramaattisia muutoksia. Kuitenkin valmistuneessa raportissa todetaan, että vähänkin pidemmällä aikavälillä tietyt tunturiluontotyypit ovat selvässä vaarassa kutistua tai osin jopa vaarassa hävitä Suomen alueelta", Virtanen kertoo.
Pahiten ilmastonmuutos uhkaa tunturipaljakoiden lumenviipymiä, alueita, jotka vapautuvat lumesta vasta myöhään kesällä. Tulevaisuudessa lämpeneminen voi aiheuttaa myös tunturikoivikoiden pinta-alan vähenemistä, kun mänty pääsee leviämään näille luontotyypeille.
Tähän mennessä tunturiluontoa ovat eniten muuttaneet porotokat, joiden voimakas laidunnus etenkin kesäaikana on heikentänyt jäkäläisten tunturikankaiden laatua. "Voimakkaasti kuluneiden kankaiden jäkäliköiden uusiutuminen on hyvin hidasta ja voi kestää vuosikymmeniä", Virtanen selittää.
Myös tunturikoivun uudistuminen on vaarantunut, koska porolaidunnus estää taimien ja tyvivesojen kehitystä. Tunturiluontotyyppien uhanalaisuutta arvioineet asiantuntijat suosittelevat porojen aiheuttaman laidunnuspaineen vähentämistä ja laidunkierron kehittämistä. "Tämä on välttämätöntä kestävän porotaloudenkin kannalta", Virtanen muistuttaa.