Tun­tu­ri­koi­vut toi­pui­vat taas

Tunturimittareiden toukat järsivät Käsivarren koivuja tänä kesänä paikoin jo kolmena vuonna peräkkäin, mutta siitä huolimatta metsikkökuolemia ei ole ilmi tullut. Kuivuneita koivuja kyllä löytyy, mutta etupäässä kyse on yksittäisistä puista.

Lehtiä vailla. Käsivarren tunturikoivikot olivat heinäkuun alussa laajasti toukkien paljaaksi ahmimia.
Lehtiä vailla. Käsivarren tunturikoivikot olivat heinäkuun alussa laajasti toukkien paljaaksi ahmimia.
Kuva: Heikki Ketola

Tunturimittareiden toukat järsivät Käsivarren koivuja tänä kesänä paikoin jo kolmena vuonna peräkkäin, mutta siitä huolimatta metsikkökuolemia ei ole ilmi tullut. Kuivuneita koivuja kyllä löytyy, mutta etupäässä kyse on yksittäisistä puista.

"Yllättävää, että ne ovat kestäneet noin hyvin toukkien toistuvat hyökkäykset. Sitkeää sorttia ovat tuntureiden puut", tuumii Metsäntutkimuslaitoksen Kilpisjärven aseman tutkimusmestari Viktor Mannela.

Ehkä eniten puita on kuollut on Ropinsalmen alueella 70 kilometriä Kilpisjärveltä etelään, mutta sielläkään maisemavauriot eivät ole Mannelan mielestä pahoja.

Hän arvelee, että niin kuluvan kesän kuin kahden edelliskesänkin lämpimät säät ovat auttaneet metsärajan muodostavia koivuja niiden ahdingossa.

"Näkyy myös puita, joissa on kuivuneita oksia, mutta tilanne vaikuttaa siltä, ettei mitään luurankometsiä tänne syntyisi. Lopullinen selvyys asiasta saadaan ensi kesänä."

Koivut voivat valmistautua talveen kovia kokeneinakin, koska kasvukausi muuten on jatkunut suosiollisena, Mannela pohtii.



Kaksivaiheinen
ruska koivuille


Heinäkuun alkupuolella Käsivarren koivikot näyttivät toukkien lehtien syönnin takia monin paikoin alakuloisilta. Tällä hetkellä maisema jo hymyää, sillä paljaaksi kalutut puut alkoivat kasvattaa uusia lehtiä toukkien laskeuduttua koteloitumaan.

Tuoreet, tavanomaista tosin pienemmät lehdet valmistuivat heinäkuun lopussa. "Koivikot ovat taas ihan mukavan näköisiä. Esimerkiksi Saanan rinteessä näkyy vain muutamia kuivuneita puita. Tilanne näyttää puiden kannalta valoisalta", amanuenssi Rauni Partanen Kilpisjärven biologiselta asemalla iloitsee.

Osa vähemmän runnelluista koivuista tyytyi keräämään energiavaroja talven varalle pitsimäisiksi jyrsityillä lehdillään.

Kun koivuissa on nyt kahdenlaista lehvästöä, se tullee näkymään mielenkiintoisella tavalla syyskuussa.

Alkuperäiset, lehtensä pitäneet saavat ruskan sävyt normaalin aikaan syyskuun alkupuolella, mutta jälkijunassa lehtensä kehittäneet vasta kuun lopussa. "Normaaliin ruska-aikaan osa koivuista hehkuu keltaisina, mutta osa vihertää yhä. Tulee jännä väriyhdistelmä nähtäväksi", Partanen ennakoi.

Vastaavanlainen ilmiö koettiin viime syksynä.

"Jännitin silloin, että ehtivätkö myöhäiset koivut vetää ravintovaransa talteen ennen lumentuloa. Ihan ne keltaisiksi onneksi muuttuivat ja sitten oranssiin vivahtaviksi."

Toukat riehuivat Käsivarren koivikoissa suunnilleen edelliskesän tapaan, mutta pääosin eri alueilla. Esimerkiksi etelässä tuhot ulottuivat Pättikään, jossa viime vuonna toukkia ei vielä tavattu. Muualla Tunturi-Lapissa tuhoja on paljastunut lähinnä Tenojokivarressa Utsjoella, jossa toukat kalusivat koivuja Nuuvuksen ja Aittojärven välillä.



Loispistiäiset nyt
toukkien kimpussa


Käsivarressa mittareille koitti jo kuitenkin ankeammat ajat. Monet toukista kuolivat nälkään, koska lehtiä ei yksinkertaisesti riittänyt kaikkien eineeksi. Koteloihinsa selvinneilläkin on nyt tiukat paikat, sillä loispistiäisiä on havaittu poikkeuksellisen paljon - jopa kuhisemalla, kun niitä heinäkuun lopussa haavittiin varvikoista.

"Mittarit aikuistuvat elo-syyskuun vaihteessa, mutta nähtävästi käy niin, että toukkiin loisineiden pistiäistenkin ansiosta perhosia ei lentele läheskään niin mielettömästi kuin viime syksynä", Partanen ennustaa.

Hän uskoo, että mittareiden huippukanta painuu muidenkin tekijöiden ansiosta jo alhoon, ja tilanne ainakin Käsivarressa olisi palautumassa pikku hiljaa normaaliksi.

Ilmoita asiavirheestä