Oulu Kotimaan suuret tunturilomakohteet eivät enää rakenna tulevaisuuttaan kotimaan rajallisten matkailuvirtojen varaan. Uusien investointien taustalla on yhä useammin kansainvälisten vieraitten houkuttelu Suomeen, ja kasvuodotusten taustalla näkyy ulkomaisten rinneturistien koko ajan lisääntyneet yöpymismäärät tunturikeskuksissa.
Rinnekohteiden kansainvälistyminen näkyy myös sekä kaavoittajan, rakentajan että loma-asuntokauppiaan työpöydällä.
"Ideana Rukan alueen osayleiskaavassa on se, että tunturin molemmin puolin tulee kaksi kävelykyläkeskusta. Esimerkiksi ensimmäisenä työn alle tulevassa ja ensi tiistaihin asti nähtävillä olevassa Länsi-Rukan asemakaavan muutosesityksessä on lähdetty siitä, että tällä Rukan ydinalueella nostetaan kerroskorkeutta ja rakennusoikeutta", kertoo arkkitehti Vuokko Panula-Ontto Kuusamon kaupungista.
"Ulkomaalaisten osuus alkaa olla Saariselällä 50 prosenttia, eikä kattoa osuuden kasvulle näy. Sen sijaan kotimaan matkailijoille löytyy Suomesta monta kilpailijaa", kertoo puolestaan Saariselällä sekä tunturimökkejä rakentavan että hissitoimintaa pyörittävän Saariselkä Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kukkola.
"Leviäkin on hirvittävän hyvin markkinoitu ulkomaille ja nyt tuo työ alkaa näkyä. Viimeisen puolen vuoden aikana varsinkin englantilaiset ja venäläiset ovat olleet kiinnostuneita alueen mökkitarjonnasta. Toki kotimaiset asiakkaat ovat vielä enemmistönä, mutta vuoden vaihteesta lähtien olen lähettänyt esimerkiksi Englantiin paljon esitteitä ja ihmiset ovat käyneet paljon juttelemassa. Uskon, että kiinnostus näkyy pian myös kaupoissa", sanoo Levillä toimistoaan pitävä Huoneistokeskuksen myyntineuvottelija Kirsi Logje.
Tiheämpää ja
tiiviimpää
Rukan kahden keskusalueen Länsi- ja Itä-Rukan rakentamisessa lähdetään Panula-Onton mukaan yleiskaavan mukaisesta kestävän kehityksen periaatteesta eli jo rakennettuja keskusalueita rakennetaan edelleen ja reunoilla jätetään rakentamatta.
Keskieurooppalaiseen tyyliin rakennettavat kävelykyläkeskukset tarkoittavat todellakin sitä, että omalla autolla liikkuminen halutaan alueella mahdollisimman vähäiseksi ja kaikki hissit ja ladut tuodaan matkailijoiden omien jalkojen ulottuville.
"Lievealueelle ei kaavoissa ole osoitettu niin paljon rakentamista, jolloin tunturialueen varsinainen vetovoimatekijä eli luonto säilyy mahdollisimman koskemattomana. Mutta ydinalueella on jo kunnallistekniikka, viemärit, vedet, katuvalot ja tiet rakennettu. Tarkoitus on lisärakentamisessa hyödyntää niitä ja maksimoida niihin sijoitettu työ ja raha", Panula-Ontto sanoo.
Vaikka rakentamiselle asetetaan kaavoissa selkeät rajat, ei tunturikeskusten kasvun uskota tyrehtyvän ainakaan tonttimaan puutteeseen.
"Saariselälläkin kaavoitus etenee samaan tahtiin kuin alue kehittyy. Mekin olemme rakentaneet alueella parikymmentä vuotta ja tehneet lähes 500 huoneistoa, keskimäärin noin 30 huoneistoa vuodessa. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, mikä estäisi jatkossa toimimisen saman mallin mukaan", Kukkola painottaa.