Utsjoki
"Paljon hyvää mutta myös paljon pulmia", tiivisti vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, kun kuntavierailu Utsjoella oli ehtinyt ensimmäisen päivän puoliväliin. Silloin oli käsitelty lähemmin vasta kouluopetuksen ja päivähoidon tilannetta.
"Tarkoitukseni ei ole ajella ympäriinsä ja heristää sormella, että nyt olette tehneet väärin. Uskon, että yhteiskuntaa voidaan kehittää paremmaksi myönteisellä tavalla ja rohkaisemalla halua tehdä asiat paremmin." Hänen mukaansa vähemmistöjen asemaan liittyvät asiat ovat vaikeita ja kalliita hoitaa. "Se ei tietenkään ole mikään syy - mutta meidän on oltava kaukokatseisia ja kärsivällisiä."
Suomen ensimmäisenä vähemmistövaltuutettuna tammikuussa aloittanut Puumalainen tutustuu kunnan ja saamelaisten olosuhteisiin Utsjoen kunnan kutsumana. Vierailu jatkuu torstaina Inarissa, jossa Saamelaiskäräjät esittelee toimintaansa.
Puumalainen kertoi perehtyneensä saamelaisten asemaan vain "jossain määrin" ennen vierailuaan. "Tarkoitus on saada omakohtainen tuntuma ja myös hyvä käsitys siitä, mitä eri asiat merkitsevät arjen tasolla sekä saamen kielen ja kulttuurin kannalta."
Vierailun jälkeen ei kuitenkaan ole odotettavissa mitään lausuntoa saamelaisten asemasta. "Tämä on keino hankkia tietopohjaa niille näkemyksille, joita työssäni tarvitsen eikä tarkoita mitään valmiita vastauksia tai malleja."
Suomella on ylivalta
Utsjoen kahdessa päiväkodissa ja yhdessä perhepäiväkodissa käytetään kaikissa kahta kieltä: suomea ja saamea. Päivähoidossa on yhteensä 40-50 lasta ja henkilöstöä kymmenkunta, heistä yli puolet puhuu saamea.
"Pääsääntö on yksi naama, yksi kieli eli mitään ei käännetä ja ryhmätilanteissa käytössä ovat molemmat kielet", kertoi päivähoidon ohjaaja Sari Inkinen. Käytännössä leikkikielenä on kuitenkin suomi.
Suomen ylivalta on syynä siihen, että 12 perhettä vaatii kirjelmällään Utsjoelle puhtaasti saamenkielistä päiväkotia. "Suomi voitti saamen lapsemme kielenä puolessatoista kuukaudessa", kertoi yksi perheiden äideistä, toimittaja Inger Mari Aikio.
Yleinen tietoisuus äidinkielen merkityksestä on Utsjoellakin ymmärretty vasta 1980-luvulla kielitutkimuksen myötä.
"Ei kunnankaan paperit kielen suhteen ole puhtaat", myönsi valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg.
Kielen ketju tärkeä
"Pienelle kunnalle on hurjan iso asia järjestää päivähoito lasten omalla äidinkielellä", kertoi sosiaalisihteeri Päivi Salminen. "Mutta palvelujärjestelmän pitäisi pystyä vastaamaan siihenkin, että saamelainen kulttuuri, elämäntapa ja arvot säilyvät. Saamelaisille suku, kylä ja koko yhteisö ovat merkityksellisempiä kuin suomalaisille ja sitä pitäisi tukea", Salminen korosti. Tämä kehitys on kuitenkin vielä alussa.
Jos lapsi säilyttääkin saamen päivähoidossa, voi koulumaailma olla karumpi kokemus. Kunnan kaikissa esi- ja peruskouluissa opetetaan kahdella kielellä mutta Saamelaislukiossa opetus ontuu.
"Suurin syy on se, että ylioppilastutkinto on suomenkielinen, saameksi voi kirjoittaa vain äidinkielen. Nuori ajattelee lukion alussa, että on parempi opiskella kokonaan suomeksi ylioppilastutkinnon ja jatko-opintojen takia", koulutoimenjohtaja Arja Alaraudanjoki selvitti. Jos saamenkielistä aineenopetusta halutaan kehittää, on myös ylioppilaskirjoitusten sujuttava sillä.
"Äidinkielen ja oman kulttuurin harjoittaminen on pitkä ketju jonka soisi olevan katkeamaton", Puumalainen pohti kuunneltuaan päivähoidon ja opetuksen ongelmia. Nuorten oikeus käyttää omaa äidinkieltään on yksi perustuslakiin sisältyvistä oikeuksista. "Mutta minulla ei ole valmiita vastauksia näihin ongelmiin. Itselleni on tärkeää olla avoin ja kuunnella täällä eri tahoja ja erilaisia mielipiteitä", hän lupasi.