Tun­to­sar­vet vuoteen 2055

"Pitää hyvin tarkkaan ymmärtää nykypäivän liiketoimintaa, että pystyt suunnittelemaan tulevaisuutta", sanoo Nokian strategiajohtaja Tero Ojanperä, joka tarkkailee maailmaa 0-50 vuoden perspektiivillä. Olennaista markkinajohtajalle on oppimisnopeus ja se, että suodattaa koko ajan uusia vaikutteita, vaikka sitten romaaneista.

Mitään ei saa ilman kovaa työtä, arvioi Vihannissa kouluvuodet viettänyt Nokian strategiajohtaja Tero Ojanperä. "Kun pitää jalat maassa ja yrittää parhaansa, niin hyvä tulee."
Mitään ei saa ilman kovaa työtä, arvioi Vihannissa kouluvuodet viettänyt Nokian strategiajohtaja Tero Ojanperä. "Kun pitää jalat maassa ja yrittää parhaansa, niin hyvä tulee."

"Pitää hyvin tarkkaan ymmärtää nykypäivän liiketoimintaa, että pystyt suunnittelemaan tulevaisuutta", sanoo Nokian strategiajohtaja Tero Ojanperä, joka tarkkailee maailmaa 0-50 vuoden perspektiivillä. Olennaista markkinajohtajalle on oppimisnopeus ja se, että suodattaa koko ajan uusia vaikutteita, vaikka sitten romaaneista.

"Ei oikeastaan ratkaise se, oletko paras ennustaja vaan se, miten nopeasti organisaatio oppii. Kuinka nopeasti pystyt skaalaamaan toiminnan niin, että se, mikä toimii, saadaan globaaliksi toiminnaksi, ja toisaalta kuinka nopeasti organisaatio oppii että hei, nyt näyttää, että tämä pitää skaalata alas", Ojanperä sanoo.

Moni yritys on hoksannut niin sanotun hyvän jutun, eikä silti saa aikaan mittavaa liiketoimintaa. "Ne eivät osaa skaalata sitä ylös."

Menestyjän uhkana taas on tuudittautua siihen, että kaikki menee hyvin. "Kaikki parhaatkin organisaatiot tulevat tietyssä vaiheessa siihen, että se, mikä ennen toimi, ei toimikaan enää. Tämä pätee sekä henkilökohtaisesti että isossa mittakaavassa."

Siksi on koko ajan mietittävä uusia asioita ja haettava paukkuja myös oman mukavuusalueen ulkopuolelta, Ojanperä tietää. "Aina kun mennään markkinoille, tulee erilaisia oppeja."

Kun organisaation, toimintatapojen ja osaamisen eli kompetenssien pitää muuttua, voi kokonaisuus välillä vaikuttaa kaoottiselta yksittäisestä ihmisestä. Suunta on kuitenkin kirkas. Konserni toteuttaa liikkuvan elämän visiota: "Life goes mobile."

Maailmassa ennustetaan myytävän tänä vuonna huikeat 780 miljoonaa kännykkää. Jo yhden prosentin muutos tarkoittaa siis 7,8 miljoonaa. "Se vaatii tosi tarkkaa suunnittelua ja viritettyä koneistoa."

Yksinkertaisenkin strategian takana on isosti työtä ja ponnistuksia, Ojanperä myöntää. "Pelin nimi on se, että otetaan markkinaosuutta sillä, että meillä on hyviä tuotteita ja täytetään kuluttajan tarpeita. Toisaalta on toinen strategia, jolla me laajennamme markkinaa. Ei niin että mentäisiin kypsille markkinoille, vaan niin, että me olemme luomassa kokonaan uutta markkinaa."

Valtteina ovat paitsi selkeä liiketoimintastrategia että juuri kompetenssistrategia. "Kun joku asia todella oivalletaan, kyetään se saamaan maailmanlaajuiseksi toiminnaksi." Mittakaava tuo kustannusetua. Käyttäjien mieltymykset tosin koko ajan eriytyvät ja paikallisuuden merkitys kasvaa, joten skaalaetu voidaan myös menettää.

Käytännössä Nokian strategia on pysynyt samana viime vuodet. Laitepuolta vetää selkeästi määritelty mobile phones -perusyksikkö. Sen rinnalla muotoutuvat multimedian ja yritysratkaisujen liiketoimintayksiköt. Vaikka kolmen kokonaisuus vaikuttaa nyt simppeliltä, se on kiteytynyt vasta vähän aikaa sitten yhdeksästä yksiköstä.

Verkoissakin näkyy liikettä. Syntymässä on täysin uusi palvelumarkkina, kun operaattorit ulkoistavat omat verkkonsa. Tätä varten verkkomarkkinoiden kakkonen on perustanut uuden liiketoimintayksikön, johon on satsattu vahvasti.



Keisarilta oppia


Tero Ojanperä on 38-vuotias ja kolmen lapsen isä. Hän on käynyt koulua Vihannissa, opiskellut Oulussa elektroniikkaa ja väitellyt Hollannissa. Eniten opetti kuitenkin eurooppalainen tutkimusyhteistyö, kun asioita piti katsoa usean osallistujan kantilta.

"Jos luet aina tekniikkaa, joskus voit lukea romaaninkin. Kun pyrkii jatkuvasti löytämään uusia näkökulmia, sitä kautta syntyy uusia ajatuksia", Ojanperä kehottaa. Viimeksi viihdykettä on tuonut Conn Igguldenin Emperor, joka kertoo Julius Caesarin nuoruudesta. "Sehän kertoo myös paljon johtamisesta."

Jos Ojanperä oikeasti paljastaisi strategiat, hän tuskin olisi enää strategiajohtaja. "Tärkeintä on löytää oleellinen", sanoo siis mies, joka puhuu kysymysmerkein sekä nousevalla nuotilla. "Maailma on täynnä uusia ajatuksia, mutta miten tiivistät niistä kokonaisuuden, jolla saadaan iso juna liikkumaan?"

Roolina on puristaa alaisten luovuudesta oikeat johtopäätökset. "En lähde ennustamaan, miltä laitteet välttämättä näyttävät, mutta on selvää, että näitä asioita voidaan johtaa aika luonnollisesti."

Lisäksi tarvitaan ymmärrystä markkinapulssista: mitä kuluttajat ja yritykset haluavat, miten ihmisten käyttäytyminen ja väestörakenne muuttuvat. Suunnittelujakso on kuusi kuukautta. "Joka kuukausi katsotaan, missä mennään."



Tarpeet esiin


"Tutkimus ja venturointi ovat tuntosarvet markkinolle." Niinpä vaikka teknologian tehtävä on yhä selvemmin vain mahdollistaa tulevia tarpeita, vastaa Ojanperä, joka on myös johtanut Nokian tutkimuskeskusta, pääasiassa teknologiaan liittyvistä työrukkasista. Hän valvoo niin tutkimusta patentteineen, uusien liiketoimintojen kehitystä, konsernitason laatua, bisnesrakenteita kuin it- ja prosessikehitysorganisaatiotakin.

"Teknologian avulla pyritään rikkomaan luutuneita käsityksiä siitä, miltä asiat näyttävät." Kilpailuedun saa se, joka oivaltaa ensimmäisenä. Niinpä kun alkuun näytön pienuus oli itseisarvo, niin vielä joskus kännykän näyttö heijastuu edessämme tilassa.

Alun perin ihmiset halusivat vain puhua paikasta riippumatta. "Senkin oivaltaminen vaati aika pitkän ajan, koska ajateltiin, että se on jotenkin outoa."

Vaikka multimedia starttasi kuvaratkaisuista, on kamerakännykkä paljon muutakin. "Eihän se ole vain, että otat kuvan, vaan pystyt jakamaan, printtamaan ja tallentamaan. Se on henkilökohtaisen sisällön luomista." Seuraavaksi tulevat musiikki ja mobiili-tv.

Innovaatioiden suojaaminen korostuu koko ajan. "Tutkimuskeskuksesta tulee noin puolet meidän patenteista koko Nokiassa." Viime vuosina patentointi on painottunut Yhdysvaltoihin, missä Nokia on altavastaajan asemassa.

Yritysratkaisut luetaan nekin päästrategioihin. Kun liiketoimintaprosesseja kokeillaan itse, opitaan parhaiten. "Mikä olisi parempi paikka kokeilla kuin oma yritys?"



Taskut ympäri


Nokia tunnisti jo pari vuotta sitten kehittyvien maiden, kuten Brasilian, Intian, Kiinan ja Venäjän potentiaalin. "Tänä vuonna ne ovat todella tärkeä osa meidän strategiaa."

Venäjällä esimerkiksi myös kalleimmat mallit menevät todella hyvin kaupaksi. "Joskus kun hinta laskee, myynti loppuu."

Intiassakin on kysyntää molemmissa hintapäissä. Läpimurto onnistui hindinkielisin tekstiviestein. "Tietyt puhelinmallit menivät ihan eri tavalla kaupaksi."

Afrikassa taas ei halpalaite paljon lohduta, jos ei ole varaa puheluihin. Siksi operaattorien kanssa neuvotellaan kokonaiskustannuksista.

Markkinajohtajan on pakko pysyä läsnä niin halpojen perustuotteiden kuin huippulaatuisten kännyköiden kategorioissa. "Meidän on koko ajan analysoitava markkinaa, ettei jää mikään tasku niin sanotusti kääntämättä."

Kilpailija yrittää aina käyttää markkinajohtajan heikkouksia hyväksi. Korealaiset pyrkivät huipputuotteiden kategoriaan, Motorola vahvistaa halpapuolta. Jatkossa alan investoinnit ovat sitä mittaluokkaa, että osa valmistajista putoaa kyydistä."Kännyk-kämarkkinat ovat jakautumassa kahtia", Ojanperä sanoo. Ala tiivistyy viimeistään sitten, kun kasvu heikkenee.

Nokia on varustautunut murrokseen panostamalla toiminnallisuuteen Symbian-ohjelmistoalustan nimissä. Uskalias päätös tehtiin 3-4 vuotta sitten. "Nyt investoinnin hyöty alkaa selvästi näkyä." Samalle alustalle rakennetaan käyttäjäryhmästä riippuen erilaista muotoilua sekä ohjelmiston päällyskerroksia.

Paras oppi, minkä voi ikinä saada on se, että oppiminen ei lopu ikinä, Ojanperä sanoo.

Ilmoita asiavirheestä