Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen pitää maakunnissa uinuvan yrityspotentiaalin herättämistä ja vahvistamista avainasiana Suomen kilpailukyvylle. Selvitysmiehen on määrä pian etsiä ratkaisuja siihen, miten alueiden tarpeet ja keskusten ammattiauttajat saadaan kohtaamaan.
Pekkarinen aikoo asettaa selvitysmiehen tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia lähiviikkoina. "Nimi on tiedossa. Te oululaiset tunnette selvitysmiehen erityisen hyvin", hän vihjaa.
"Koko Suomea kun ajattelen, radikaalisti tärkeä asia on se, miten saadaan herätettyä eri puolilla Suomea olevien yritysten ja sidostahojen ikäänkuin latentti, uinuva tietoisuus oman osaamisensa, oman johtamistaitamisensa, oman teknologiaperustan nostaminen ja vahvistaminen."
"Se tarve on huikea", ministeri sanoo ja viittaa etenkin EU:n laajenemiseen Baltiaan. "Kilpailu hinnalla tulee olemaan kova.
"Meidän pitää pystyä tekemään tehokkaammin, taitavammin, osaavammin, ja jos mahdollista korkeampaa taitamista, korkeampaa teknologiaa olevia vempaimia."
Lisäksi on saatava liikkeelle myös julkiset verkosto.
"Miten saadaan parannettua julkisten kehittämis- ja teknologiarahoittajien ja -toimijoiden, joita ovat muun muassa Tekes, VTT, Sitra ja Finvera ja Tesikin (Suomen Teollisuussijoitus) osittain, miten saada näiden vipuvarsia pidemmälle niistä keskuksista, joissa ne nyt ovat."
Palvelu
laajenee
Se, että alueet ovat jämähtäneet huomiokatveeseen, näkyy Suomen teknologia- ja kehitysvarojen keskittymisessä. 1,3 miljardin euron vuosittaisesta potista 80 prosenttia jää ytimiin, pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. "Ja Jyväskylään", jyväskyläläisministeri jatkaa.
"Miten tätä voidaan korjata?" Ei ainakaan siten, että Suomussalmella tukia saisi ihan eri perusteilla kuin esimerkiksi Vantaalla: "Pitää saada aidosti aikaan järjestely. On herätettävä kysyntä ja tarjonta kohtaamaan toisensa."
Ajatuksena on, että selvitysmiehen raportti valmistuisi kuluvan vuoden puolella: "Nopealla ja hyvällä rytmillä."
Muutenkin on alueellisiin mahdollisuuksiin jo panostettu. Seudullisia palvelupisteitä perustetaan paraikaa 50 kohteeseen eri puolelle Suomea. "Vähintään", ministeri sanoo ja aavistelee jopa 70:tä osoitetta.
Kyseiset kohteet ovat yleensä kuntien tai kuntayhtymien omistamia, mutta osittain valtion rahoittamia. Niiden kautta TE-keskuksetkin voivat palveluineen jatkossa lähentyä seutukuntien yrittäjiä.
Myös Tekesin väkeä lisätään alueilla huomattavasti, Pekkarinen muistuttaa. Uusia TE-keskuksissa toimivia asiantuntijoita aiotaan värvätä joka vuosi 5-6 lisää, Pekkarinen muistuttaa.
Selkeät omistajalinjaukset
"Kaikki mitä on tapahtunut, puhuu sen puolesta, että valtion pitäisi selkeyttää periaatteitaan, joita se noudattaa omistajana ja merkittävänä osakkaana."
"Sen pitää olla avoin, ennustettava, läpinäkyvä, kaikkea tätä omassa omistajapolitiikan linjauksessaan." Periaatepäätös on tarkoitus viedä valtioneuvostoon syksyn aikana.
Hallintoneuvostoja valtionyhtiöissä edelleen tarvitaan, Pekkarinen arvioi: "Varsinkin enemmistöomistajana."
"Minusta hallintoneuvostot sinänsä eivät ole mikään huono asia", ministeri puoltaa selkeästi nimettyjä henkilöitä.
"Minusta on paljon parempi ja läpinäkyvämpää se, että yhtiön johto hankkiutuu vuorovaikutukseen selvästi tunnistettavissa olevan, valtion intressiä edustavan tahon kanssa. Kuin että se syöttää ja juottaa erisorttisia porukoita, milloin Lapin kämpissä, milloin helsinkiläisissä ravintoloissa."
"Läpinäkyvyydestä ei voi puhua puolta sanaa enää sellaisessa tilanteessa."
Verosuunta
Saksasta
Uhkaavaa tulevaisuutta ilman investointeja voidaan vastustaa huolehtimalla verotuksen kilpailukyvystä. "Ettei jäädä paikalleen köllöttelemään, jos muut tekevät kovia ratkaisuja." Pekkarinen lupaakin muutoksia yhtiö- ja pääomaverotukseen. "Vuoden vaihteessa tiedetään linjat."
Julkista mittelöä hän ei vielä halua, mutta Saksan tuoreet tuloveropäätökset kiinnostavat, nehän koskevat myös yritystuloja. Siellä veroaste laskee noin 3 prosenttia. "Siinä on vahva esimerkki suunnasta."