YLE Teema esittää lauantaina 7.2. kello 21
Tuntemattoman sotilaan uusimman tulkinnan.
TV-versio on ohjaaja Mikko Kuparisen tulkinta Kristian Smedsin Kansallisteatterin ohjauksesta. Lähetys uusitaan sunnuntaina 8.2. klo 21.30 ja lauantaina 14.2. klo 12.15.
Tuntematon sotilas pisti vanhat historiakäsitykset romukoppaan ja siirsi kansan kerralla runebergiläisestä sodasta Väinö Linnan sotaan. Edvin Laineen elokuva pyhitti ainutlaatuisen sotaromaanin kansalliseen keskusmuistiin. Kristian Smeds puolestaan päivitti kirjasta kohusovituksen, joka tulee nyt teatterista televisioon.
Tuntematon sotilas julkaistiin joulukuun 3. päivänä 1954. Väinö Linna oli takonut romaanin, joka iski kansan sieluun kuin venäläinen piiskatykki suomalaiseen mäntyyn. Syntyi valtaisa keskustelu, joka kääntyi lopulta kirjailijan voitoksi. Romaania myytiin 175 000 kappaletta jo ensimmäisen vuoden aikana.
Toivo J. Särkkä osti heti kirjan elokuvaoikeudet, ja Edvin Laineen huippuvauhdilla purkittama, maan siihen asti kallein elokuva oli markkinoilla jo seuraavana jouluna. Lehdon, Rahikaisen, Rokan, Koskelan ja kumppaneiden kasvot - ne ainoat oikeat - pureutuivat lopullisesti suomalaisten sydämiin. Kansalliseen keskusmuistiin.
Miljoonat suomalaiset ovat lukeneet kirjan. Elokuvan on nähnyt elokuvateattereissa
2,8 miljoonaa katsojaa - useampi kuin minkään muun elokuvan koskaan. Luultavasti jokainen aikuinen suomalainen on nähnyt Tuntemattoman sotilaan televisiosta, missä se esitetään joka itsenäisyyspäivä.
"Se on uniikki kirja, joka poikkeaa kaikista sotakirjoista, jotka olen lukenut", pohtii Linnan aikalainen, kirjailija, akateemikko Veijo Meri, 80. "Intensiteetti säilyy. Se on kova. En tiedä suomalaista romaania, jossa intensiteetti olisi noin kova."
"Kirjassa murrettiin 1930-luvun perua ollut historia- ja sotakäsitys sekä suomalaisen yhteiskunnan käsitys, joka sitkeästi jatkui sodan jälkeen. Siihen tarvittiin kymmenen vuotta", leikkaa Taideteollisen korkeakoulun elokuvahistorian professori Peter von Bagh, 65. "Runebergiläisestä sodasta tultiin Väinö Linnan sotaan."
Linna ei ollut yksin asialla, vaikka niin yleensä esitetään, muistuttaa Oulun yliopiston kirjallisuuden emeritaprofessori Liisi Huhtala, 64. Tarve terapoida sotaa oli 1950-luvun puolivälissä vahvasti pinnalla.
"Samana vuonna tulivat Unto Seppäsen Evakko ja Jussi Talven Ystäviä ja vihollisia. Olen aina harmitellut sitä, että Ystäviä ja vihollisia jäi vähän syyttä suotta syrjään. Linna oli räväkin, mutta ei ainoa", Huhtala muistuttaa. "Tämä selittää oikeastaan sen tavattoman vauhdin, jolla Tuntematon sotilas meni läpi. Siinähän ei mennyt kauaakaan, kun esimerkiksi jopa V.A. Koskenniemi ryhtyi puolustamaan sitä. Ilmassa oli jotain, jonka Linna nappasi."
Romaania ei voi enää erottaa Laineen filmistä. Elokuva kanonisoi romaanin, finlandisoi sen ja teki siitä yhteisen kansallisen kokemuksen, Huhtala sanoo. Veijo Meri on samaa mieltä.
"Se on totta. RauniMollbergin Tuntematon avaa tätä, vapauttaa Laineen tulkinnasta", Meri pohtii. "Molle pyrki tietysti tekemään oman Tuntemattomansa mahdollisimman erilaiseksi. Ja keinona hän käytti sitä, että otti mukaan nuoria näyttelijöitä. Ei kuitenkaan niin nuoria kuin sotilaat todellisuudessa olivat vuoden 1941 hyökkäyssodassa."
"Laineen tuntematon on Mollbergin elokuvaa paljon konservatiivisempi. Se on hieno elokuva sinällään, mutta historian tulkinnan kannalta sitä ei voi verrata Linnan panokseen", von Bagh tarkentaa. "Joka tapauksessa se toimii sellaisena yhteisteoksena."
Tuntematon jäsensi muistot
Veijo Meri ihailee Linnan selittämätöntä ja lähes taianomaista ihmiskuvausta.
"Ihmiskuvaus siinä on hyvää. Se on kuin AleksisKiven, mutta kaikki tapahtuu hirvittävän paljon nopeammin. Linnan ei tarvitse sanoa suoraan, kaikki näkyy repliikeistä ja käytöksestä", Meri analysoi.
Lapsuudessaan parikymmentä vuotta kasarmilla asuneen Meren mielestä Linnan toi lähikuvaan kasarmin ja yksikön sotilaat, vei kaiken näkevän kameran keskelle tapahtumia. Tuntematon sotilas vaikuttaa ennen kaikkea ihmiskuviensa kautta, ei niinkään luonnetyyppeinä tai heimotyyppeinä. Siloteltu kuva vaihtui realismiin.
"Kirjaa on kritisoitu siitä, ettei se kuvaa kaikkea sodasta. Mutta eihän sen idea ollutkaan kuvata kaikkea. Linnan jälkeen kaikki seurasivat ikään kuin samassa tyylilajissa. Sodasta tehdään arkinen kokemus, joka on kauhean sattumanvarainen. Siitä ei oikein saa ylevää revityksi," Liisi Huhtala tiivistää. "Veijo Meri oikeastaan jatkoi aika samantyylisesti. Se oli varmaan uutta silloin ja herätti kapinahenkeä."
Linna kuvaa kuoleman voimaa, hirveyttä, vaikka kirjasta on poistettu pahin, massiivinen ison ryhmän tuhoutuminen, jonka Linna itse koki Sortavalan suunnalla Laatokan rannalla. Kranaatti iski keskelle konekivääriryhmää, joka kaatui lähes kokonaan.
Sotilaiden hahmoissa piirtyy miesten arvo taistelijoina ja yksilöinä. Ja laatu. Hahmot ovat aika sympaattisia kaikki, Meri pohdiskelee.
"Kun miehet lukivat Tuntemattoman sotilaan, he oppivat sen. Se jäsensi heidän muistonsa. He muistivat tapahtumia, ja heidän muistikuvissaan heidän omien yksikköjensä miehet alkoivat saada samalla lailla piirteitä", kertoo Meri, joka kuunteli vuodesta 1944 lähtien rakennuksilla ja suotyömailla työskennellessään sodassa olleiden tarinoita.
"Tapahtumat korostuivat, ja niiden yhteydessä he peilasivat omia kavereitaan, omia muistojaan. He muokkasivat omat muistelmansa Linnan tavoin."
Päivittäjä Kristian Smeds
Sukupolvensa tulenkantaja Kristian Smeds, 38, ohjasi ja sovitti Tuntemattomasta sotilaasta rajun version Kansallisteatterin suurelle näyttämölle. Marraskuussa 2007 ensi-iltansa saanut sovitus nosti alkuperäisen romaanin lailla kiivaan kohun ja veti salit täyteen. Smedsin kehuttu ja palkittu näkemys on viikon päästä kaikkien arvioitavana televisiosovituksena.
"Pidin siitä valtavasti. Se päivitti Tuntemattoman tähän aikaan loisteliaasti", kehuu Peter von Bagh. "Kerrankin modernisaatio, joka toimi ihan täydellisesti. Se oli ehdottomasti Linnaa kunnioittava. Siinä ei ollut mitään pikkupiikittelyä tai tapahtumien ja ajankohtien vääristelyä: Smeds veti Tuntemattoman suoraan tähän päivään. Se oli todella hieno."
"Tuntemattomasta sotilaasta on toki ollut muitakin ansiokkaita teatteriversioita. Ovathan sen tehneet myös KalleHolmberg ja JoukoTurkka - siis kaikki kärkinimet. Jokainen, jonka minä olen nähnyt, on ollut hyvä", Bagh sanoo.
Linnan sotakuvauksesta tuli kansallinen kokemus. Se ikään kuin irtosi kirjasta Laineen ansiosta, miettii Liisi Huhtala. Päivittämiseen se tarvitsee vain oikean ajankohdan.
"Smeds on yksi tietyn ajankohdan jälkeen tullut päivittäjä, joka vei Tuntemattoman sotilaan nykytasolle. Porukka, joka katsoo jotain Smedsin teatterikappaletta tai elokuvaa, on jo aika kaukana sodan todellisuudesta", Huhtala arvioi. "Linna tuli silloin, kun sota oli ihan veres, muistissa. Nyt Tuntematonta sotilasta ei enää voi välttämättä edes hahmottaa jatkosodan Suomen kuvaukseksi. Se on irronnut historiallisesta pohjastaan."
