Omistuksen hajanaisuus vaikeuttaa tasapuolisen perintöverouudistuksen tekoa metsätiloille. Hyvä kompromissi voisi olla se, että kaikki maksavat perintöveroa metsästä yhtäläisesti, mutta vero on vähennyskelpoinen puuta myytäessä. Puukauppa ei saa pysähtyä.
Kiistely metsätilojen perintöverotuksesta kuumentaa metsänomistajien tunteita kohtuuttomasti. Hallitusohjelmassa luvataan perintöverotuksen poistuvan maa- ja metsätiloilta, mutta metsänomistuksen hajanaisuuteen havahtuminen sai hallituksen uusiin ajatuksiin. Perintöveron huojennuksen ovat saamassa yritystä tai maatilaa jatkavat, eivät pelkän metsätilan omistajat.
Hallitusohjelma ei ole lakitekstiä; se on poliittinen tavoitteenilmaus. Aiemminkin on korjattu tai täsmennetty joitakin hallitusohjelman kirjauksia uuden tiedon valossa. Jos metsäomaisuus vapautettaisiin kokonaan perintöverosta, se johtaisi epätasapuoliseen kohteluun. Metsää perinnöksi saavat taajamien asukkaat olisivat verotuksessa paremmassa asemassa kuin muunlaista omaisuutta perivät, jotka joutuvat maksamaan täysimittaisen perintöveron.
Pääministeri Matti Vanhasen ja hallitusryhmien puheenjohtajien viime viikolla tekemä metsätilojen perintöveron linjaus on saanut metsätilojen omistajilta kiukkuisen vastaanoton. Hallituksen perusteita ei haluta ymmärtää. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, ettei keneltäkään ole otettu vielä mitään pois.
Puun myynnin tyrehtymisellä peloteltiin useissakin puheenvuoroissa MTK:n metsävaltuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa keskiviikkona. Niin teki myös järjestön puheenjohtaja Michael Hornborg, jonka mukaan perintöveroriidassa on pakko löytyä sopu, jotta puu alkaa liikkua metsistä tehtaille. Kokouksessa ehdotettiin jopa suoranaista puunmyyntilakkoa, ellei metsätilojen perintöveroa hoideta metsänomistajia tyydyttävään kuntoon.
Näinä aikoina on periaatteessa hyvät edellytykset uhkailla puukaupan pysäyttämisellä, kun Venäjän kohoavat puutullit uhkaavat tyrehdyttää puuntuonnin itärajan takaa. Metsäteollisuuden olisi pystyttävä korvaamaan tuontipuu lisäämällä kotimaisen puun hankintaa.
Puunmyynnin pysäytys olisi kuitenkin lyhytnäköistä. Pitkässä juoksussa metsänomistuksen kannattavuuden ehto on, että Suomen metsäteollisuus pysyy elinvoimaisena. Puuraaka-aineen arvo laskee kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, jos puuta ei kysytä riittävästi. Nyt puusta on pulaa.
On mahdollista, että metsäteollisuus supistaa joka tapauksessa toimintaansa Suomessa, vaikka puun myynti-intoakin riittäisi. Muun muassa lauhat talvet voivat estää puun kuljetuksia. Sulat metsäautotiet eivät kanna puutavararekkoja. Pulma on tuttu varsinkin Etelä-Suomessa.
Niin tai näin, yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että puu liikkuu kaikissa oloissa. Hyvä kompromissi voisi olla, että metsätilojen perintövero voitaisiin vähentää jossakin vaiheessa puun myyntituloista. Se varmasti kiihottaisi metsänomistajia puukauppoihin.
Muissa Itämeren ympärysvaltioissa metsänomistajia suositaan erilaisin veronhuojennuksin. Hyvinvoiva ja kasvava metsä koetaan tärkeäksi monestakin syystä, nykyisin eritoten hiilidioksidin sitojana.
Myös Suomessa on syytä kannustaa metsänomistajia hoitamaan, harventamaan ja uudistamaan talousmetsiään. Metsätalous ei ole takavuosien tapaan Suomen talouden yksinäinen tukijalka, mutta sen merkitys työllistäjänä on yhä suuri. Lisäksi puukaupasta saatavat tulot kannattelevat monien seutujen aluetaloutta.