Pääkirjoitus

Tunteet tulvien Koreassa

Rauha Korean niemimaalla saattaa historiallisen huippukokouksen myötä olla nyt lähempänä kuin koskaan.

Rauha Korean niemimaalla saattaa historiallisen huippukokouksen myötä olla nyt lähempänä kuin koskaan.

Rauhanjulistuksesta huolimatta rauhansopimukseen ja ydinaseriisuntaan on vielä pitkä matka.

Etelä- ja Pohjois-Korean johtajien hymykampanja ja lämpimät halaukset huippukokouksen päätteeksi virittävät vahvaa toiveikkuutta Korean niemimaan yli puoli vuosisataa jatkuneen jännitysnäytelmän ratkaisemiseksi.

Historiallisessa tapaamisessa perjantaina Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un esiintyivät leppoisina. Johtajien yhteisessä julistuksessa vakuutetaan, että Korean niemimaalla alkaa uusi rauhan aikakausi. Maat valmistautuvat solmimaan rauhansopimuksen syksyllä ja Pohjois-Korean ydinaseriisuntaan.

Koreoiden saavuttamaa yksimielisyyttä on syytä tervehtiä ilolla. Lopputulokseen on silti vielä pitkä matka ja rauhanprosessin varrelle voi ilmaantua esteitä. Koreoiden vihanpidon soisi loppuvan ja samaa kansaa olevan niemimaan yhdistyvän. Ei ole liioiteltua sanoa, että koko maailma toivoo Koreoiden rauhanprosessin onnistuvan.

Pelkkä huippukokouksen järjestäminen ja päämiesten rauhanjulistus ovat merkittäviä saavutuksia. Huippukokous täytti siltä osin tehtävänsä. Luottamusta lisäävien toimenpiteiden aika on myöhemmin.

Tilanne Korean niemimaalla kärjistyi viime vuonna äärirajoille Pohjois-Korean lukuisten ohjuskokeiden takia, mutta suli nopeasti kohti liennytystä Etelä-Korean talviolympialaisista alkaneessa hyvän tahdon ilmapiirissä.

Maailman kriisipesäkkeiden rinnalla Koreoiden umpisolmun sitkeä avaaminen on kansainvälisen yhteisön harvoja valopilkkuja. Sodan partaalla ollut tilanne on kääntynyt nopeasti kohti rauhaa.

Huippukokouksessa otettiin symbolinen askel, kun Pohjois-Korean johtaja astui ensimmäistä kertaa sitten 1950-luvulla käydyn Korean sodan rajalinjan yli Etelä-Korean maaperälle ”tunteet tulvien”. Maiden johtajat ovat näinä vuosikymmeninä tavanneet vain kahdesti.

Sillä välin maiden välillä on ollut, ja viime kuukausina tiivistyvään tahtiin, enemmän tai vähemmän onnistuneita diplomaattisia kosketuksia ja neuvotteluja.

Pohjois-Korean johtajan on määrä tavata Yhdysvaltain presidentti Donald Trump myöhemmin tänä keväänä. Tavoitteena on Pohjois-Korean ydinaseriisunta, jonka ehtona voitaisiin aloittaa YK:n talouspakotteiden purkaminen ja hätäavun toimittaminen.

Kaikki eivät ole vakuuttuneita Pohjois-Korean pyrkimysten aitoudesta. Taustalla jäytää epäilys, että Kim Jong-un pelaisi peliä helpottaakseen maansa tukalaa tilannetta. Jatkuva asevarustelu on pahentanut väestön ahdinkoa.

Tähän saakka Pohjois-Korea on pitänyt ydinaseita olemassaolonsa takeena. Ydinasein varustettu Pohjois-Korea on valtatekijä, jonka merkitystä ei voi sivuuttaa. Tämän perusteella voi olettaa, että paljon pitää tapahtua, että se luopuisi keskeisestä turvallisuustakeestaan.

Kiinalaislähteiden mukaan Pohjois-Korean ydinkoekeskus on vaurioitunut, joten Kim voi surutta heiluttaa rauhanlippua ja lupailla ydinaseista luopumista. Vastaavaa on nähty aiemminkin.