Ihminen on erehtyväinen – niin myös toimittaja.
Reilu kuusi vuotta kävi nimittäin niin, että ennustin tässä lehdessä Facebookin jäävän tähdenlennoksi. Pieleen meni ja pahemman kerran.
Ennustamisen ja tunnustamisen välissä Facebook on kerännyt yli 900 miljoonaa käyttäjää lisää ja tehnyt perustajistaan satumaisen rikkaita. Todettakoon, että samalla ajanjaksolla omat saavutukseni ovat jääneet vaatimattomimmiksi.
Nyt kun virhe on tunnustettu, teen samalla uuden ennustuksen. Se kuuluu näin: Facebook on hiipuva tähti.
Muutama perustelu lienee paikallaan.
Nuoret ovat suunnannäyttäjiä internetissä, ja heidän virtansa on kääntynyt Facebookista poispäin. Yhtiö vahvisti hiljattain nuorten Facebook-aktiivisuuden vähentyneen Yhdysvalloissa.
Ilmiön voi havaita Suomessakin. Jos haluaa tietää, mitä parikymppiset ja sitä nuoremmat puuhailevat, ensimmäisenä ei enää kannata avata Facebookia.
Heidän käyttäjäprofiilit kyllä löytyvät Facebookista, mutta todennäköisesti he ovat aktiivisina jossain toisessa sosiaalisen median palvelussa, kuten Instagramissa, Tumblrissa, Twitterissa, Snapchatissa, WhatsAppissa, Vinessä tai jossain sellaisessa palvelussa, josta kuulet vasta ensi vuonna.
Uuden vetovoima ei ole ainoa syy siihen, miksi nuoret hakeutuvat uusiin some-ympäristöihin. Nuoria pois työntävänä voimana Facebookissa ovat sinne viime vuosina joukolla rantautuneet keski-ikäiset ja vanhukset.
Nuoren tuskan ymmärtää. Kuka haluaa hengailla bileissä, joissa mukana ovat samat ihmiset kuin omissa rippijuhlissa?
Nuoret omaksuvat uudet palvelut nopeasti verkossa, mutta myös hylkääminen käy heiltä kivuttomasti. Esimerkiksi MySpace-yhteisöpalvelu muuttui aikoinaan sosiaalisen median aavekaupungiksi nopeasti, vaikka se oli ehtinyt kerätä kymmeniä miljoonia aktiivisia käyttäjiä.
Suurin syy MySpacen autioitumiseen oli käyttäjien siirtyminen juuri Facebookiin.
Yhtiötasolla Facebook on pyrkinyt hoitamaan nuoriin liittyvää ongelmaa rahalla.
Puolitoista vuotta sitten se osti kuvien ja videoiden jakamiseen perustuvan Instagramin miljardilla dollarilla. Viime vuoden lopulla yhtiön kerrottiin tehneen kolmen miljardin tarjouksen Snapchatista, joka niin ikään keskittyy kuvien ja videoiden jakamiseen. Posketon rahasumma ei kuitenkaan kelvannut Snapchatin perustajille.
Pidemmän päälle kilpailijoiden ostaminen ei ole kestävä ratkaisu. Ympärilleen jatkuvasti vilkuileva yhtiö huomaa ennen pitkää, että joku määrätietoisempi nappaa some-valtikan.
Facebookista puhuttaessa on hyvä muistaa, että pörssifirman perimmäinen tehtävä kasvattaa omistajiensa varallisuutta. Viime vuoden aikana Facebook on pyrkinyt kasvattamaan tuottojaan yrityksiltä ja yhteisöiltä, jotka ylläpitävät omia sivujaan Facebookissa.
Facebook on muuttanut julkaisujen näkyvyyttä määrittävää algoritmia niin, että yksittäiset päivitykset saavat aiempaa vähemmän yleisöä. Tällä tavalla yhtiö kannustaa sivujen ylläpitäjiä maksamaan suuremmasta näkyvyystä.
Sivujen ylläpitäjät eivät tietenkään tervehdi muutosta ilolla. Monet yritykset, yhdistykset ja julkishallinto rynnivät Facebookiin ajatellen palvelun olevan ilmainen tai ainakin halpa viestintä- ja markkinointikanava.
Facebookin ajaessa ”hinnankorotuksiaan” ensimmäisenä viestintästrategioitansa joutuvat pohtimaan nollabudjetilla toimivat yhteisöt.
Ne ovat Facebook-sivujen ylläpitäjistä kiinnostavimpia sisällöntuottajia ja voivat toiseen palveluun siirtyessään viedä mukanaan paljon käyttäjä.
Tällaisia uhkakuvia leijuu Facebookin yllä tällä kertaa. Palataan asiaan vuonna 2020.