Rikoksesta epäillyn asema muuttuu Suomessa ensi vuoden alussa, kun rikostutkinnassa otetaan käyttöön syyteneuvottelumenettely. Uuteen menettelyyn sisältyy mahdollisuus saada lievennystä rangaistukseen tunnustamalla.
Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joissa enimmäisrangaistus on kuusi vuotta vankeutta, mutta ei väkivalta- tai seksuaalirikoksissa.
Tunnustaminen toimii todennäköisesti parhaiten talousrikosjutuissa, joissa on mutkikkaita vyyhtiä ja epäselviä todistusaineistoja. Syyttäjä voisi esittää tunnustajalle muita lievempää tuomiota, koska tutkinta helpottuu.
Tämän suuntaisesta menettelystä on olemassa tuoreita esimerkkejä suomalaisessa markkinaoikeuskäytännössä. Voimajohtoja rakentavia yhtiöitä Empoweria ja Eltel Groupia on syytetty lainvastaisesta hintakartellista, jolloin kustannuksia alentavaa kilpailua ei ole syntynyt.
Empower kuitenkin päätti antaa kielletyn toiminnan ilmi ja näin yhtiö auttoi tutkinnassa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto esittää, ettei markkinaoikeus rankaisisi tunnustanutta yritystä vaan pelkästään Elteliä.
Vaikka rikostutkinta saattaa tehostua syyteneuvottelun ansiosta, tutkinnanjohtajalle ja syyttäjälle tulee uusia ammatillisia vaatimuksia. Tilanteen ei saa missään vaiheessa tutkintaa johtaa siihen, että epäillylle tulee luvatuksi liikaa, kun tätä houkutellaan tunnustamaan.
Suomalaiseen oikeusmenettelyyn sopii länsimaiseen tapaan hyvin, että tunnustaminen lieventää rangaistusta. Todelliset kokemukset selviävät vasta kenttäkäytössä, jolloin nähdään, kuinka moni päätyy esimerkiksi perumaan tunnustuksensa.