Koulut ovat kesälomilla, mutta rauha on vain näennäinen. Syksyllä on edessä tiukkoja ratkaisuja, sillä kaupungin 45 miljoonan säästötavoite velvoittaa myös opetustoimen kantamaan painavan kortensa kekoon. Opetus nielee kaupungin menoista melkein viidesosan.
Kolmen miljoonan säästö vuotta kohti tietää oppitunneista tinkimistä, ryhmäkokojen suurentamista ja aina hankalien kouluverkkoratkaisujen tekemistä.
"Kaikkia näitä tarvitaan, mutta missä suhteessa, se on vielä auki", kertoo opetustoimenjohtaja Pekka Pasasen.
Koulujen yhdistämisiä, lakkauttamisia ja muita rakenteellisia muutoksia pohditaan Pasasen vetämässä työryhmässä, jonka väliraporttia odotetaan syyskuun loppuun mennessä.
Varsinainen määräaika loppuu vasta ensi vuoden kesäkuun lopussa, joten ensi vuoden ja seuraavankin talousarviota ajatellen väliraportilla on keskeinen merkitys. "Loppuraportin osalta tekee tiukkaa, että asiat ehtivät edes 2011 budjettiin", arvioi Pasanen
Työryhmän listalla on kysymyksiä, joista useampia on jo pitempään pyöritelty keskustelussa ja tarveselvityksiä tehty. Päätökset ovat tyssänneet koulujen ja vanhempien vastustukseen. Pasanen toivoo, että näihin rakenteellisiin muutoksiin olisi nyt valmiutta. "Jos ne voidaan toteuttaa, on paine opetusryhmien kasvattamiseen pienempi. "
Pääosa säästöistä joudutaan joka tapauksessa ottamaan opetusryhmien kokoja suurentamalla. Mitä vähemmän siihen joudutaan turvautumaan, sitä parempi, korostaa Pasanen.
Opetustoimenjohtaja valmistautuu kiivaaseen keskusteluun kuten aina, kun kouluasioista on kysymys. Hän toivoo silti, että keskusteltaisiin oikeista asioista, eikä sorruttaisi populismiin.
Palkat suurin menoerä
Perusopetus vie opetustoimen menoista 80 prosenttia. Yhtä oppilasta kohti satsaus on hiukan yli 7 000 euroa vuodessa. Siitä henkilöstömenot ovat reilusti yli puolet.
"Tilojen suhteen ollaan vuokralaisia eli näihin kuluihin ei voida vaikuttaa kuin luopumalla joistakin tiloista. Ruokailuunkaan on paha vaikuttaa, laki määrää, että ruokaa on tarjottava. Oppilaskuljetuksissa voidaan olla aiempaa tiukempana, mutta asiallisesti se ei paljon vaikuta. Kouluterveydenhuollosta ja muusta tukitoiminnasta voidaan tinkiä, mutta jo nyt ollaan suositusten alapuolella, joten voi kysyä, kannattaako sekään?"
Jäljelle jäävät siis henkilöstökulut. Niitä saadaan pienemmäksi vain karsimalla oppitunneista ja suurentamalla luokkakokoja.
Ensin tunneista
Oulussa opetusta on järjestetty seitsemän viikkotuntia yli valtioneuvoston määrittelemän alimman tason. Syksyllä niistä leikataan jo kaksi (äidinkielestä ja matematiikasta). "Jäljelle jää vielä viisi tuntia ja kun se on tehty, ei ole enää muuta keinoa kuin kasvattaa opetusryhmien kokoa."
"Minun kantani on, että tunneista on leikattava ensin ja vasta sitten koskettava opetusryhmiin. On luotettava siihen, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulussa. Jos annettavaa opetusta hieman vähennetään, oppilaat kyllä kykenevät hankkimaan itsekin tietoja. Tietysti skaala venähtää, kun kaikilla ei ole tiedonhankintaan samanlaisia mahdollisuuksia."
Ryhmäkoon kasvattaminen muutamalla oppilaalla ei Pasasen mielestä vielä olisi katastrofi. "Usein unohdetaan, että kouluilla on mahdollisuus niin sanottuihin jakotunteihin eli luokat voidaan esimerkiksi matematiikassa tai kielissä jakaa pienempiin ryhmiin koulun oman budjetin puitteissa."
Toisaalta myös koulujen budjetteja joudutaan säästöjen nimissä puristamaan pienemmiksi.