Oulu
Huoltomies lausuu pienelle laitteelle jotakin, laite tunnistaa henkilön, ja parivaljakko lähtee työkierrokselle. Pannuhuoneeseen tullessa laite hoksauttaa: olet nyt pannuhuoneessa, tarkistapa tuloveden lämpö, sen pitäisi olla 74 ja 76 asteen välissä.
Visio ei ole tulevaisuudesta, vaan tästä päivästä. Kyse on VTT Elektroniikan kehitystyöstä, joka on alkusoittoa biotunnistuksen käytön yleistymiselle.
Biotunnistus perustuu biometriikkaan, jolla henkilö tunnistetaan jonkin fyysisen tai käyttäytymiseen perustuvan ominaisuuden perusteella.
Tunnetuin ominaisuus on sormenjälki, mutta muut ominaisuudet ovat nousemassa jo sen ohi, tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT Elektroniikan Oulun yksiköstä kertoo. Ihminen voidaan tunnistaa vaikka hajusta, Ailisto heittää.
Alalla on edessä valoisa tulevaisuus. Erilaiset suojaus- ja turvallisuuselementit luovat Ailiston mukaan biometriselle tunnistukselle lähivuosina miljardimarkkinat. Ennusteiden mukaan vuoden 2000 tasolta, jolloin alan liikevaihdon laskettiin olevan 200 miljoonaa euroa, ponnistetaan vuoteen 2006 mennessä jo 2,6 miljardiin euroon.
Oulu mukana
EU:ssa on aloitettu mittava biotunnistuksen kehityshanke Suomen aloitteesta. Mukana kuvioissa on suomalaisten lisäksi isoja Keski- ja Etelä-Eurooppalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia.
"Hankkeella pyritään parantamaan EU:n teollisuuden ja talouden kilpailukykyä lähinnä Yhdysvaltoihin verrattuna", Ailisto toteaa. Oulu on hyvin mukana hankkeessa, muun muassa uusien sovellutusten sisäänajossa.
Vauhtia kasvulle antavat Yhdysvalloissa voimaan tulevat lentokenttä- ja rajakontrollimääräykset, jotka edellyttävät henkilöiden biometristä tunnistamista, Ailisto valaisee.
Osaksi arkea
Biotunnistukselle löytyy markkinoita myös ihmisten arkielämästä. Sovellutusten avulla voidaan esimerkiksi auton ja kodinkoneiden käytöstä tehdä ihmisille helpompaa. Muita esimerkkejä biotunnistuksesta ihmisten arjessa voivat olla etäasiointi, joukkoliikenteen käyttö ja vaikkapa kuntosalin laitteiden säätöjen asetukset kunkin henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaisiksi. Biometriikka tekee kaikki tarpeelliset asetukset automaattisesti, ilman monimutkaisia käsin tehtäviä säätöjä.
Huipputeknisten laitteiden hallinta on mattimeikäläiselle vaikeaa.
"Turhautuminen on monille tuttu tunne esimerkiksi uutta laitetta käyttöönotettaessa. Tavoitteena on, että käyttäjä hallitsisi laitetta, eikä päinvastoin", Ailisto luonnehtii.
Biometriikka pitää siksi saada osaksi laitteen älykkyyttä. Laitteilla pitää olla eräänlaista tilannetajua. Siitä esimerkkinä käy juuri huoltomiehen apulaite, joka tunnistaa käyttäjänsä äänen perusteella.
"Laitteiden on osattava aistia ympäristöään, opittava käyttäjänsä tavoille, kommunikoitava muiden laitteiden kanssa ja vielä ymmärrettävä käyttäjäänsä esimerkiksi puheesta tai käden osoituksesta", Ailisto kuvailee.