Pääkirjoitus

Tun­nis­te­tie­doil­la ei estetä tie­to­vuo­to­ja

Viestintäministeri Suvi Lindénille tiistaina ehdotuksensa jättänyt työryhmä esittää sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevaan lakiin muutosta, joka sallisi työnantajien seurata työntekijöiden sähköpostiliikennettä.

Viestintäministeri Suvi Lindénille tiistaina ehdotuksensa jättänyt työryhmä esittää sähköisen viestinnän tietosuojaa koskevaan lakiin muutosta, joka sallisi työnantajien seurata työntekijöiden sähköpostiliikennettä. Asia on periaatteellisesti merkittävä, vaikka työryhmä ei esitäkään, että viestien varsinaiseen sisältöön päästäisiin puuttumaan.

Työnantaja voisi saada mahdollisuuden käsitellä viestien tunnistetietoja. Niiden perusteella saa selville, keneltä kenelle viesti on lähetetty sekä muun muassa viestin koon ja tyypin. Tunnistetietoja voitaisiin esityksen mukaan käsitellä tilanteissa, joissa epäillään viestintäverkkojen ja -palvelujen luvatonta käyttöä tai keskeisten yrityssalaisuuksien paljastamista ulkopuolisille.

Työryhmä toteaa itse, että asia on perustuslaillisuuden arvioinnin kannalta ja yhteiskunnalliselta merkitykseltään poikkeuksellisen vaikea. Niinpä ehdotuksessa mainitaan, että asia vaatii huolellista jatkokäsittelyä. Syntyy vaikutelma, ettei työryhmä ole itsekään varma, ovatko sen ehdotukset sopusoinnussa kansalaisten perusoikeuksien kanssa.

Julkisessa keskustelussa lakiehdotuksen on nähty koskevan lähinnä tietovuotojen uhkaa, mutta kysymys on muustakin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen tavoite, joka koskee laitteiden ja verkkojen käyttöä luvattomiin tarkoituksiin.

Ehdotuksen mukaan luvatonta käyttöä olisi sellainen toiminta, jonka tilaajayhteisö on määritellyt luvattomaksi. Yrityksille esitetty valtakirja vaikuttaa pelottavan avoimelta. Pykälään sisältyy sentään tarkennus, jonka mukaan luvattoman toiminnan on aiheutettava yhteisötilaajalle "merkittävää haittaa". Yritys tai yhteisö voisi päästä kiinni tunnistetietoihin, jos työntekijä esimerkiksi pyörittäisi työnantajan koneilla käytettyjen autojen nettikauppaa. Tällainenhan voi haitata järjestelmän muitakin käyttäjiä.

Esimerkiksi mp3-tiedostojen lataaminen työpaikan koneelle näkyy sekin viestien tunnistetiedoissa, mutta epäily viimeisten hittien imuroinnista työkoneelle ei vielä salli tunnistetietoihin tarttumista - eikä pidäkään. Työajan hukkakäytön torjumiseksi ei tarvita lakia. Työntekijöiden moraalin ja lojaalisuuden pitää perustua johonkin muuhun lakipykäliin.

Kaikkiaan lainmuutos voisi tukkia yrityksissä vain yhden tietosuoja-aukon. Jos salaisten tietojen lähettämisestä kilpailijalle voisi jäädä ehdotuksen perusteella vastedes kiinni, työntekijä voisi yhtä hyvin ottaa tiedot muistitikulle tai cd-levylle ja kävellä kilpailevaan firmaan. Tässä on ehdotuksen lähtökohtainen heikkous.