Varsinkin pikkupojat ovat lätkässä jääkiekkokortteihin. Myös Kalevan urheilutoimittaja Jouko Vuorjoki keräsi pienenä lätkäkortteja - ainakin neljä kansiota täyteen.
Keräilysarjojen ideana oli: Kerää, vaihda, voita!
"70-luvun alussa kaikki suurin piirtein 10-vuotiaat pojat keräsivät jääkiekkokuvia. Niitä ostettiin silloisilta R-kioskeilta pusseissa. Pussi maksoi 20 penniä ja jokaisessa pussissa oli kuusi kuvaa", muistelee Vuorjoki.
Hän ei ole enää varma, oliko pussissa mukana myös purukumi.
"Ylimääräisiä kuvia kertyi mielettömät määrät. Vaihtokuvia oli monen sentin paksuinen pinkka. Niitä vaihdeltiin välitunneilla koulussa. Jotkut kuvat olivat tietysti harvinaisempia kuin toiset. Jotakin kuvaa saattoi olla 20 kappaletta ja jotakin tiettyä kuvaa ei meinannut löytyä mistään", Vuorjoki kertoo yhäkin vähän käärmeissään markkinamiesten myyntikikasta.
"Se oli sellainen pakkomielle, että koko kansio piti saada täyteen. Se oli kunniakysymys."
Purkkaa ja kiekkoa
Jääkiekon keräilykortteja on Suomessa julkaistu sarjamuotoisesti vuodesta 1965. Aluksi kortit olivat purkkatuotteita eli purukumien oheiskuvia. Ensimmäisenä jääkiekkokortit keksi makeistehdas Hellas.
70-luvulta jääkiekkokuvia ryhdyttiin julkaisemaan myös ostokuvina. Samalla korttien status nousi. Korttisarjoja ilmestyi peräti 12 erilaista ja mukaan tulivat keräilykirjat. Kun kansio täyttyi, pikku keräilijä palkittiin jääkiekkomailalla, kirjalla tai muulla palkinnolla.
Suomalaisissa korteissa pelaajat esiintyvät yleensä pääsarjatason tai A-maajoukkueen peliasuissa.
"70-luvun erikoisuutena korttisarjoihin pääsi mukaan myös muutamien seurojen junioripelaajia, myös Kärppien", kertoo Suomen jääkiekkomuseon amanuenssi Kristiina Koivuniemi.
Niinpä museon näyttelyvitriinissä roikkuvat myös pellavapäinen Kari Jalonen, Kari Heikkilä ja punapää Reijo Ruotsalainen. Kari Heikkilä hymyilee kortissa veikeästi oranssissa Ilves-paidassa, muut pojat ovat Kärppien punaisissa peliasuissa.
Eipä arvattu tuolloin, että maitohampainen Heikkilä valmentaisi Kärpät Suomen mestareiksi 32 vuotta myöhemmin.
Buumi 1990-luvulla
Jääkiekkokorttien kovin keräilybuumi koettiin 1990-luvun puolivälissä.
Suomen maajoukkueen nousu kohti kirkkainta kärkeä alkoi Kanada Cupin kolmannesta sijasta 1991 ja jatkui MM-hopealla Prahassa 1992. Jääkiekon maailmanmestaruus 1995 räjäytti korttimarkkinat. Kiekko oli Suomessa suositumpaa kuin ikinä ennen.
"90-luku toi tullessaan erikoiskorttien tulvan ja niin sanotut parallel- eli rinnakkaissarjat. Jokaisessa keräilysarjassa oli perussarja ja erikoissarjat", korostaa Koivuniemi.
Moderneja kaksipuolisia kortteja kerättiin muovitaskullisiin kansioihin.
"Täysien sarjojen keräämisestä on siirrytty tiettyjen seurojen tai pelaajien korttien keräämiseen. Monet rajaavat keräilykohteensa esimerkiksi maalivahteihin tai suomalaisista NHL-pelaajista julkaistuihin kortteihin."
Paitsi kortin harvinaisuus myös pelaajan menestys nostaa hänestä tehtyjen korttien arvoa. Kortti on tietysti arvokkaampi, jos mukana on aito nimikirjoitus.
Maailman ensimmäiset jääkiekon keräilysarjat ilmestyivät tupakka-askeissa 1910-1913.
Nykyaikaisten keräilykorttisarjojen esi-isä on Parkhurstin kauden 1951-1952 sarja, jossa on myös suomalaissyntyisen Pentti Lundin (Boston Bruins) tulokaskortti.
Korttinäyttely Lätkässä kortteihin on esillä Suomen jääkiekkomuseossa Vapriikissa Tampereella 28.3. saakka.