Vaatekaupat pursuavat edullisia vaatteita, mutta vuodesta toiseen kestävää lempivaatetta tuntuu olevan mahdotonta löytää. Jo muutaman pesun jälkeen vaate alkaa nyppyyntyä, siihen ilmestyy pieniä reikiä tai saumat irvistävät.
Aalto-yliopiston tutkijan Kirsi Niinimäen mukaan vaatteiden heikentynyt laatu on fakta.
Laatu on heikentynyt samalla, kun vaatteiden valmistusmäärät ovat kasvaneet ja hinta laskenut. Niinimäen kuluttajille tekemässä haastattelututkimuksessa selvisi, että vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt.
– Se liittyy sekä vaihtuviin trendeihin että vaatteiden kestoon. Vaatteet ovat halpoja, ja niitä ostetaan surutta. Niiden korjaaminen ei kiinnosta, koska ne eivät ole kovin arvokkaita. Mieluummin mennään kauppaan ja ostetaan uusi.
Kierre ruokkii itseään. Valmistajat vastaavat kuluttajien intoon ostaa halpoja trendivaatteita valmistamalla niitä mahdollisimman halvalla. Laatua ei ehditä tarkkailla ja samalla säästetään kaikesta: kankaan valmistusmenetelmistä ja työntekijöiden palkasta.
Kankaan laatu tärkeää
Harva haluaa tietoisesti ostaa vaatteen vain muutamaksi käyttökerraksi. Kuinka laadukkaan ja kestävän vaatteen voisi tunnistaa? Vaatekirjailija Rinna Saramäen mukaan sataprosenttisen varmaa keinoa ei ole. Saramäki on kirjoittanut kirjan ekologisesta ja eettisestä vaatekaapista.
Kankaan laatu on tärkeintä vaatteen kestävyydessä. Ennen kuin vaatteen ostaa, kannattaa kurkistaa pesulapun alta valmistusmaa ja -materiaali. Niinimäen mukaan nyrkkisääntö on se, että paksumpi ja vankempi kangas kestää paremmin kuin ohut ja kevyt.
Saramäki ei osta koskaan vaatetta, jossa akryyliä on enemmän kuin pari prosenttia.
– Periaatteessa akryyli kestää, mutta se nyppyyntyy nopeasti niin rumaksi, että vaatteesta tulee käytännössä käyttökelvoton.
Saramäen minimivaatimus vaatteen kestolle on viisi vuotta.
Kalleus ei aina kerro laadusta
Rinna Saramäki kehottaa kääntelemään vaatetta ja katsomaan sitä läheltä esimerkiksi sovituskopin raa’assa valossa. Jos tuote näyttää yhtään nuhjuiselta jo kaupassa, sitä ei kannata ostaa. Se tarkoittaa, että materiaali on kärsinyt jo ompelun ja kuljetuksen aikana.
Heikko ompelujälki puolestaan paljastaa, että ompelijan ajassa on pihistelty. Ompeleen pitäisi kulkea koko matkalta reuna peittäen, ompeleen pitäisi olla kunnolla päätelty eivätkä langat saisi roikkua. Jos ompelijan ajassa on pihistelty, säästetty on yleensä myös kankaan laadussa, joka on valmistajalle vaatteen kallein osa. Käsinommellut napit puolestaan kertovat, että vaatteen tekemiseen on nähty muutenkin vaivaa.
Puuvillatrikoon laatua on erityisen hankala arvioida. Saramäen mukaan runsas tärkkimäinen viimeistely puuvillatrikoon pinnassa voi olla yritys peittää kankaan laatua.
Halpaketjut Saramäki ja Niinimäki kiertävät kaukaa. Niistä voi löytyä kestäviäkin vaatteita, mutta suurin osa tuotteista on heikkolaatuisia. Kalleus ei välttämättä kerro laadusta. Sen sijaan halpuus usein kertoo heikkolaatuisuudesta.
– Olen tullut niin vaativaksi, että pyrin nykyään ostamaan vaatteeni paikoista, joissa minulle osataan kertoa missä ja mistä vaate on tehty, Saramäki kertoo.
Usein Saramäki suuntaakin kotimaisiin pikkuputiikkeihin, joihin voi palata myös, jos vaatteen kanssa tulee ongelmia.
Aina laatua ei voi selvittää etukäteen, vaan vain käyttö paljastaa sen. Saramäki ja Niinimäki painottavat, että jos vaate nyppyyntyy, reikiintyy tai menee käyttökelvottomaksi ennen aikojaan, aina tulee reklamoida. Valmistajat ovat kiinnostuneita laadusta vain, jos kuluttajatkin ovat kiinnostuneita laadusta.
Juttu on julkaistu Kalevassa 10.6.2015.
