Tun­ne­li­han­ke vaatii uu­den­lais­ta ra­hoi­tus­poh­jaa  –  run­saas­ti yk­si­tyis­tä rahaa

Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi.

Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi. FinEstLink on virkamieshanke, jossa ovat osallisina Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan ja Harjun maakunnat sekä Suomen ja Viron liikenneministeriöt.

FinEst Bay Area Project nojaa yksityiseen rahoitukseen. Hanke henkilöityy peliyhtiö Roviosta tunnettuun Peter Vesterbackaan.

Virkamiesten tunnelin kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa. Vesterbacka lupaa rakentaa tunnelin 15 miljardilla eurolla.

Liikennetekniikan professori ja suunnittelutoimisto WSP Finlandin johtaja Jorma Mäntynen pitää selvänä, ettei julkisella rahoituksella saada näin suurimittaista hanketta valmiiksi.

–  Joudutaan miettimään uudenlaista rahoituspohjaa, Mäntynen sanoo.

Hänen mukaansa se voi olla yhdistelmä julkista ja yksityistä rahoitusta. Myös EU:n halutaan mukaan hankkeeseen. EU osallistuu normaalisti jäsenmaiden rajat ylittäviin liikennehankkeisiin.

Vesterbackan hankkeen rahoituksen on määrä tulla kokonaan yksityiseltä puolelta, erityisesti Kiinasta. Vesterbackan mukaan yksityiset rahoittajat ovat kiinnostuneita, koska hanke on kannattava.

Hänen hankkeessaan liikenteen on määrä alkaa tunnelissa jo vuonna 2024. FinEstLinkin rakentaminen alkaisi vasta seuraavana vuonna.

Yhtenäinen työssäkäymisalue

Tunnelissa kulkevat junat lyhentäisivät matka-ajan kaupunkien välillä noin puoleen tuntiin. Monesta pääkaupunkiseudun lähiöstä olisi ajallisesti pitempi matka Helsingin keskustaan kuin Tallinnasta tunnelijunilla.

Helsingistä ja Tallinnasta muodostuisi siten yhtenäinen työssäkäyntialue.

FinEstLinkissä tunnelin linjaus kulkisi Tallinnasta Helsingin keskustaan ja Pasilan kautta edelleen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vesterbackan hankkeessa tunnelin suuaukko olisi Espoon Keilaniemessä.

Kumpaankin suunnitelmaan kuuluu tekosaarten rakentaminen Helsingin ja Tallinnan edustoille.

Ilmoita asiavirheestä