Oulu Jos yleisömenestyksestä voi jotain päätellä, ajatus Oulujoen ali kaivettavasta tunnelista ei Oulun kaupunginhallitusta sytytä. Kaupunginjohdolle ja kaupunginhallitukselle suunnattuun tiedotustilaisuuteen tuli nimittäin vain neljä kuulijaa: kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk), valtuuston puheenjohtaja Jorma Yypänaho (kok), apulaiskaupunginjohtaja Matti Pennanen ja valtuutettu Lyly Rajala (sit).
Kukaan heistä ei suoralta kädeltä kommentoinut esitystä kovinkaan pontevasti. "Teknisesti ihan mahdollinen", totesi apulaiskaupunginjohtaja Pennanen. "Mielenkiintoinen", muotoili kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pikkarainen. Koska tiedotustilaisuutta varten oli vain 15 minuuttia ennen kaupunginvaltuuston kokousta, ei laajempiin kannanottoihin tosin olisi ollut aikaakaan.
Oulujoen Kokoomus on tehnyt asiasta kaupunginhallitukselle aloitteen, joten esitys valmistellaan asianmukaisesti ja se tulee ajallaan päättäjien puntaroitavaksi. "Samassa yhteydessä kuin Poikkimaantien siltavaihtoehtokin", huomautti Pennanen ja toivoi sen tapahtuvan mahdollisimman nopeasti.
Yhteys joen yli - tai ali - Vaalantielle tarvittaisiin pikaisesti, jotta Hiukkavaaran rakentaminen pääsisi alkuun. Alueelle on tarkoitus rakentaa 5 000 asuntoa 11 000 kaupunkilaiselle vuoteen 2020 mennessä. Rakentamisen pääpaino on Vaalantien varressa ja pääsisäänkäynti tulisi Poikkimaantieltä joen suunnasta. Sillan suunnittelu on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna. Ajokunnossa yhteyden pitäisi olla viimeistään 2010.
Valtuuston puheenjohtaja Yypänaho muistutti työryhmää, että tunnelihankkeen taakse olisi saatava myös tielaitos.
"Ei mikään
vaalitunneli"
Tunnelityöryhmän puuhamiehet vakuuttivat, ettei kyseessä ole mikään vaalitunneli. "Asiaa alettiin valmistella jo viime keväänä. Aloite tuli jokivarren asukkailta", kertoi Oulujoen kokoomuksen puheenjohtaja Sakari Pesämaa. "Ja sitä paitsi, kovin vihreältähän tämä itse asiassa haisee..."
Tunnelityöryhmän vetäjä, arkkitehti Henry Mäkelä korosti, ettei työryhmä ole liikkeellä siltaa tyrmäämässä."Haluamme kuitenkin tuoda esiin, että vaihtoehtokin on ja siitä on syytä vakavasti keskustella."
Tunneleita ei Mäkelän mukaan vain ole Suomessa totuttu pitämään todellisina vaihtoehtoina, vaikka niitä jo esimerkiksi Norjassa löytyy useampikin. Siellä tunneleilla on alitettu muun muassa vuonoja. Työryhmä viittasi myös Saksan, Englannin ja USA:n tunneliesimerkkeihin, joista vanhimmat ovat 1800-luvun loppupuolelta ja edelleen käytössä.
Tunnelin pituus
180 metriä
Aloitettaan varten työryhmä on tehnyt alustavia selvityksiä, joissa tunnelin pituudeksi on arvioitu noin 180 metriä ja korkeudeksi neljä-viisi metriä. Tunnelin suuaukot voisivat olla noin 30-40 metriä joesta. Suuaukkojen ja joen välillä voisi olla viljelystä kuten tähänkin saakka, mikä entisestään parantaisi tunnelin ja sinne laskeutuvan tien maastoutumista ympäristöönsä, korosti työryhmä.
Työryhmä ei ota kantaa siihen, kuinka syvälle tunneli pitäisi rakentaa: sen ratkaisee alueen maaperä. Se on kuitenkaan selvää, ettei tunnelin rakentamiseen ole teknisiä esteitä.
Kustannuksia työryhmä on haarukoinut hyvin suurpiirteisesti. Mäkelä myönsi, ettei se aivan yksinkertaista olekaan: jos verrataan pelkästään rakenteita, silta on epäilemättä halvempi vaihtoehto. "Mutta silloin on laskettava myös ne kustannukset, jotka syntyvät sillan vaatimasta korotuksesta vähintään kilometri sen molemmin puolin."
Tunneli olisi
kolme kertaa kalliimpi
Luonto- ja maisema-arvojen määrittely rahassa on vaikeaa, eikä raha siitä syystä saisikaan ratkaista näin kauaskantoista hanketta, Mäkelä huomautti. Työryhmän laskelmissa silta maksaisi noin 5 miljoonaa euroa ja tunneli kolme kertaa enemmän eli noin 15 miljoonaa euroa.
"Silta pilaisi jokimaisemaa, vaikeuttaisi joen käyttöä ja häiritsisi liikenteen melullaan ympäristön asukkaita. Tunneliin laskeutuva tie olisi huomattavasti hiljaisempi vaihtoehto."
Myös ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset tulisi työryhmän mielestä huomioida. Sillan se katsoo kuormittavan Oulujoen raakavettä. Tunnelista päästöt voitaisiin suodattaa.
Työryhmä on laskenut sekä silta- että tunnelivaihtoehdolle plussia ja miinuksia. Tunneliplussissa korostetaan muun muassa sen tuomaa imagovaikutusta Oululle. "Oulutunneli" olisi ainutlaatuinen Suomessa.
Mäkelän mielestä tunnelin rakentaminen olisi kallioparkin louhimiseen valmistautuvalle Oululle myös hyödyllinen harjoittelupaikka maan alle kaivautumiseen. "Ja kävisihän se väestönsuojastakin tarvittaessa. Luukut vain kiinni", huomautti Pesämaa.