Kirjailija Leena Lander möi aikanaan Finlandia-palkintoehdokkaanakin olleen Tummien perhosten koti -romaaninsa elokuvaoikeudet Yhdysvaltoihin yli 15 vuotta sitten. Lander pelkäsi pitkään, että hanke hautautuu ikuisiksi ajoiksi toteutumatta jääneiden hankkeiden pinoon.
Nyt traagisen lapsuudenkokemuksen ahdistamasta nuorukaisesta kertova romaani on kuitenkin filmattu Suomessa.
"Minä tein sellaisen aloittelijan mokan, että menin myymään oikeudet ikuisiksi ajoiksi koko universumiin. Markus Selin joutui sitten suurella rahalla ostamaan ne pois", Lander selvittää.
Hollywoodissakin hanke nytkähteli aika ajoin. Jossain vaiheessa Jack Nicholsonkin oli ehdokkaana poikakodin johtajaksi.
"Ehkä se olisi joskus tehty siellä, ehkä ei. Riskit olisivat kuitenkin olleet melkoiset. Amerikkaan siirtyneet suomalaishankkeet on nähty. Niinkin hyvä kirja kuin Sinuhe egyptiläinen pystyttiin raiskaamaan ihan pystyyn", Lander miettii.
"Tottakai olisin voinut saada taloudellisesti hyvän mielen, mutta olen hirveän tyytyväinen tähän ratkaisuun. Tarina pääsee oikeuksiinsa nimenomaan suomalaisten tekijöiden käsissä."
Ohjaaja
innostui
Tummien perhosten kodin oikeudet itselleen lunastanut tuottaja Markus Selin tarjosi elokuvaa Dome Karukoskelle nähtyään tämän esikoisohjauksen Tyttö sinä olet tähti. Karukoski luki kirjan kaksi kertaa putkeen ja puhkui innosta.
Leena Landeria ei haluttu kysyäkään käsikirjoittajaksi, vaan pesti annettiin Marko Leinolle. Kirjailija seisoo niin ratkaisun kuin lopputuloksenkin takana.
"Minä olen romaanikirjailija, ja on ihan eri asia kirjoittaa elokuvakäsikirjoituksia. Ei vanha koira opi uusia temppuja. Elokuvakerronta on oma taiteenlajinsa", Lander toteaa.
"Sen lisäksi olen jo kertaalleen luopunut kirjasta. Tarinasta pitää kasvaa irralleen, että voi tehdä uusia. Eikä minulla olisi ollut aikaakaan."
Lander toki keskusteli Karukosken kanssa romaanista ja sen teemoista, mutta hän halusi antaa elokuvantekijöille täyden taiteellisen vapauden.
Vastaavasti Karukoski ja Leino aloittivat käsikirjoituksen rustaamisen puhtaalta pöydältä. Alkajaisiksi he listasivat alkuperäisteoksesta asioita, jotka olivat heidän mielestään tärkeitä. "Kirja on paljon runsaampi, se on useamman ihmisen tarina. Kirjaa ei voi filmata viisituntiseksi elokuvaksi, vaan sitä pitää rajata", Karukoski perustelee.
Kirjan
kunnioitus
Karukoski ja Leino myös sopivat noudattavansa kahta periaatetta. Ensinnäkin he lupasivat kunnioittaa kirjaa. Toiseksi he halusivat pitää vapauden muunnella tarinaa, jos elokuva tuntuu sitä vaativan.
"Minusta lopputulos on siitä hyvä, että elokuvaa katsoessa voi yllättyä, vaikka olisikin lukenut kirjan. Ja jos on nähnyt elokuvan, kirjakin antaa vielä paljon. Itse asiassa suosittelisin juuri tätä jälkimmäistä järjestystä", Karukoski sanoo.
Lander on samaa mieltä. "Hyvin voimakkaat mielikuvat siitä, miltä henkilöt näyttävät, saattavat häiritä elokuvan katsomista. Toisin päin taas tietää valmiiksi, että saaren johtaja näyttää Tommi Korpelalta ja niin edelleen, mutta se ei haittaa lukukokemusta", Lander sanoo.
"Kirja myös valottaa, mitä tapahtuu elokuvan jälkeen", Karukoski huomauttaa.
Tummien perhosten koti tulee ensi-iltaan elokuvateattereihin perjan-
taina 11.1.