Tulvien kokoa ja määrää on perinteisesti ennustettu lumen vesiarvojen ja jäiden paksuuden perusteella. Luonto ei kuitenkaan laskelmista piittaa. Jos lämmin jakso jatkuu ja vesisateet saapuvat, pahin mahdollinen yhtälö toteutuu, vaikka vesiarvot ja jäät ovat nyt normaalia heikommat koko Pohjois-Pohjanmaalla.
"Tulvat tulevat joka kevät, mutta kyse on vain siitä, kuinka pahat ne ovat. Vesiarvojen perusteella tulvista ei pitäisi tulla pahoja", rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta laskee.
Malisjoella sahattiin
jäätä tiistaina
Oulun läänin eteläosassa tulvat kolkuttelevat lähimpänä ovelle. Kalajoen tulvaennusteita laativa Mika Savolainen arvelee, että ensi viikonloppuna tai seuraavan viikon alussa jäät saattavat lähteä liikkeelle.
"Pitää toivoa, että jäät haurastuvat siihen mennessä. Tällä hetkellä virtauksen voimakkuus on 30 kuutiota, kun sen pitää olla 80-100 kuutiota, jotta jäät lähtevät liikenteeseen", Savolainen kertoo.
Tulvavirtauksen keskiarvo on 250 kuutiota.
Veden korkeudet ovat vasta lähtemässä nousuun. Vesi on noussut eniten Kalajokeen laskevassa Malisjoessa Nivalassa. Siellä sahattiin tiistaina jäätä viimeisimpänä puolestakymmenestä paikasta Kalajokilaaksossa. Muuten jäitä ei ole tarvinnut sahailla Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella.
Pohjoisempana Simojokea ja Tornionjokea on jouduttu sahaamaan.
Siellä vesiarvot ovat vähän normaalia korkeammat, mutta tulvia odotellaan rakennusmestari Rauno Alaluusuan mukaan vasta lähellä huhti-toukokuun vaihdetta.
Jääpadot tuottavat
vaikeuksia
Sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapin eteläosassa pelätään enemmän jääpatojen muodostumista. Ne saattavat aiheuttaa paikallisesti pahan tilanteen. Siikajoella vuorokausisäännöstelyjen loppuminen helpottaa jääpato-ongelmaa.
"Jos jäät lähtevät liikkeelle, ennen kuin ne ovat pehmenneet tarpeeksi, patoja voi muodostua. Puhutaan usein teräsjäästä, mutta vuoden 2000 suurtulva osoitti, että kohvajää on huono asia, sillä se on sitkeää ja muodostaa isompia lauttoja", rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske selvittää.
Kokemus on osoittanut tulva-asioihin perehtyneille, että jokien välillä on noin kolmen päivän viive eli kun Kalajoki tulvii, Pyhäjoki tulvii kolmen päivän päästä.
"Vuonna 2000 tulvat olivat kuitenkin koko alueellamme yhtä aikaa", Reino Enbuske päivittelee.
Räjäytyksistä
luovuttu lähes tyystin
Lumen vesiarvojen ja jään paksuuden mittausten lisäksi ennakkotoimenpiteisiin kuuluu säännöstelyaltaiden tyhjentäminen, jotta niihin voidaan varastoida tulvavesiä. Pohjois-Pohjanmaan alueella on kymmenkunta allasta.
Jäiden sahauksen lisäksi tilannetta voidaan parantaa kaivinkoneiden avulla tai räjäytyksillä, joista on kuitenkin Enbusken mukaan luovuttu lähes tyystin.
Sääennusteiden perusteella tulvatilanne näyttää hyvältä, sillä ilman pitäisi viiletä. Yöpakkaset hidastavat tuntuvasti tulvavaikutuksia.
"Tulvien ennustaminen on silti vaikeaa", Enbuske myöntää.