Pohjois-Pohjanmaan jokirantojen asukkaiden kannattaa sekä tähyillä taivaalle että tarkkailla sääennustuksia lähipäivinä.
Mikäli taivaan hanat aukeavat tällä viikolla, voivat viikonloppuna rantasaunat kastua ja perunamaat vettyä.
Se on kuitenkin pahin mahdollinen ennuste. Todennäköisesti joet pysyvät uomissaan.
"Jos tähän vaiheeseen tulee rankempia sateita, sitten on tulvatilanne päällä. Muuten näkymät ovat varsin hyvät", Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vesivarapäällikkö Heikki Nikkarikoski kuvailee.
Kuiva kesä pelastaa tällä hetkellä paljon.
Kun lumet ovat pitkälti sulaneet ja taivas on antanut omansa, tekoaltaat vetävät vielä vesimassoja.
"Ihan vielä ei olla ylärajoilla. Joudumme kuitenkin lisäämään juoksutuksia tällä viikolla. Syyssateet tulivat nyt myöhemmin kuin normaalisti. Lisäksi lumi oli tullut jo maahan. Sateista ja lumen sulamisesta virtaamien kasvu johtuu", Nikkarikoski selvittää.
Ympäristökeskus ei ole saanut ilmoituksia vahingoista, mutta esimerkiksi Kiiminkijoella Mannisen silta joutui jäiden runtelemaksi.
Niin sanottu Renkkusilta puretaan aina keväisin talkoilla tulvien tieltä pois. Nyt talven ensimmäiset jäät ehtivät kuitenkin puraista sillasta palasen. Silta katkesi vähitellen sunnuntain aikana.
Lahkeet säilynevät kuivina
Jäät ovat liikkeellä ainakin myös Siikajokisuulla, jossa ne olivat pakkautuneet läjään suvantoon. Temmesjoki oli sen sijaan ympäristökeskuksen insinöörin Eero Nuortimon näköhavainnon perusteella jäässä.
"Mitä etelämmäksi mennään, sitä vapaampia joet ovat. Virtaamat ovat lähellä ajankohdan suurimpia arvoja. Vuonna 2000 oli samanlainen tilanne, mutta varsinaista syys- tai talvitulvaa ei silloinkaan tullut", Nuortimo muistaa.
Heikki Nikkarikoski uskoo ja toivoo, että ranta-asukkaat ja mökkiläiset ovat turvassa eivätkä lahkeet kastu.
"En näkisi, että on syytä huoleen. Riskiä laskee se, että lumet ovat jo sulaneet. Kymmenen vuorokauden ennuste näyttää laskevaa suuntausta virtauksissa."
Ympäristökeskus on kuitenkin seurannut säännöstelyä tavallista tarkemmin.
Varoitusjärjestelmä on olemassa sitä varten, jos tekojärvet täyttyvät yli rajojensa.
"Meitä ei yllätetä housut kintuissa", Nikkarikoski vakuuttaa.
Niin sanottujen suppotulvien riski on olemassa.
Suppotulva syntyy, kun alijäähtyneeseen veteen muodostuu jäähilettä, joka kasautuu ja muodostaa sohjoa veden pinnalle tai pinnan alle.
Se, tuleeko suppotulvia on vielä arvailujen varassa. Oulujoella niiden mahdollisuus on perinteisesti suuri varsinkin Merikoski-Montta-välillä.
"Kaikki riippuu jäätymisvaiheesta, pakkasista. Mikäli virtaamat ovat isot, vesi kylmää ja tuulee, alijäähtymistä voi tapahtua ja suppotulvat tulla", Nikkarikoski selvittää.
Jäät liikkuneet Lapissakin
Lapin ympäristökeskuksen alueen pienemmissä joissa ovat virtaamat kohonneet nelinkertaisiksi kahden viikon takaisista lukemista. Lähipäivinä myös Kemijoessa virtaamat kaksinkertaistuvat.
"Jäät ovat liikkuneet ja virtapaikat auenneet. Isoissa joissa vesi nousee vielä viikon ajan", Lapin ympäristökeskuksen rakennuspäällikkö Kauko Haikola arvelee.
Esimerkiksi Simojoessa virtapaikat ovat auki ja jäät kerääntyneet suvantoihin.
Virtaamat ovat vielä pieniä kevättulviin verrattuna, sillä Tornionjoessa voi keväällä vettä liikkua 3 500 kuutiometriä sekunnissa.
Nyt samainen lukema pysyy noin kymmenesosassa siitä.