Ounasjoen rannassa sodasta vettä vastaan kertovat turvavalleiksi pinotut hiekkasäkit. Säkeistä huolimatta vesi huuhteli rannan koteja, miten mieli. Osa taloista irvistää auki revittyinä. Sementtilattioita ja tiiliseiniä on kuivateltu koko kesä.
Matti Karusaari vietti tulvan aikaan vaimonsa Ulla-Maija Karusaaren kanssa kaksi viikkoa sisällä heidän talossaan, jonka ovet teipattiin kiinni. Lapset ruokkivat vanhempiaan ikkunan kautta. Nyt talon tulvavahingot on saunaa lukuunottamatta korjattu.
"Me emme anna periksi. Tämä talo korjataan loppuun asti. Nyt jaksaa olla jo hyvillä mielin. Keväällä ei jaksanut."
Hän katselee pihaansa, jonne kaivinkone möyrii uusia kuoppia kukkapenkkien tilalle. Kaikkien kittiläläisten taloja ei korjata. Siellä kaivinkone möyrii entisen talon paikkaa.
"Väsyttää. Suunnittelimme viettävämme leppoisia eläkepäiviä, mutta työtä onkin tehty kellon ympäri koko kesä", Ulla-Maija Karusaari huokaisee. Kymmenen vuotta sitten taloon rakennettiin lisäsiipi. Nyt hän on katsellut kaksi kuukautta, kun siipeä puretaan.
Matti Karusaari heristää nyrkkiä vihreälle puolueelle. Jos he olisivat antaneet valjastaa Ounasjoen, tulvaa ei olisi päässyt tapahtumaan.
Syksy asuntovaunussa
Unto Kivijärven rivitaloasunnon päädyssä seisoo asuntovaunu. Se on toiminut hänen kotinaan kesäkuun alusta lähtien. Ruskan saapumisenkin hän katselee vaunun ikkunasta. Ehkä silloin kesähelteillä tukalassa vaunussa on vilpoisampaa.
"Ei tässä auta hyppiä tai kirota vaan on odotettava, mitä tulevan pitää. Luonnonvoimille ei auta mikään. Tämä oli nyt tämmöinen kevät."
Hänen asuntonsa seinien alaosassa ovat jäljellä vain puurakenteet. Kaikki 60 senttiä lattian yläpuolella oleva piti purkaa. Mosaiikkiparketti pomppasi ilmaan heti, kun vesi keväällä tulvahti asunnon lattialle.
"Tällä viikolla saatiin vihdoin työmiehet paikalle kolmen kuukauden odottelun jälkeen. Nyt alkaa olla jo toivoa."
Kolmen kohtalo auki
Palvelutalo Metsola on hiljentynyt. Kesän ajan sen sisällä huusivat puhaltimet ja kuivattimet. Toiset imivät kosteaa ilmaa sisäänsä, toiset puhalsivat kuumaa ja kuivaa takaisin. Kahden kuukauden tekohengityksen jälkeen vammaisten taloa ryhdytään elvyttämään.
"Ensiksi puretaan märkätiloja. Kuuden kuukauden päästä tämän pitäisi olla asuttavassa kunnossa", kiinteistöpäällikkö Timo Sattanen toteaa. Tällä hetkellä talon asukit pitävät majaa koulun asuntolassa. Se venyttää hoitohenkilökunnan äärimmilleen, sillä tilat eivät sovellu asukkaiden käyttöön.
Valkoiset aidan pätkät lojuvat sikin sokin pihapiirissä. Kukkapenkkien päällä valtavat maavallien reunat puskevat maitohorsmaa.
Vanhainkotiyhdistyksen kahdeksasta rivitalosta kolmen kohtalo on vaakalaudalla. Vanhaa ja homeista ei yleensä kannata korjata. Muut viisi taloa ja vanhainkoti ovat normaalissa käytössä.
Sattanen toteaa, että jotain tulvasta opittiin. Vaikka kunta valmistautui tulviin ennalta, ei millaisiin suunnitelmiin olisi voinut edes kirjata kevään mittaluokan kauhukuvia.
"Silti kunnan ja yhdistyksen tilanne on hyvä, jos sitä vertaa kotinsa menettäneisiin kuntalaisiin."
Jatkossa korkeammalle
Ennätystulvalla on myös konkreettisia vaikutuksia tulevaisuuden rantarakentamiseen. Hallintojohtaja Esa Mäkinen sanoo, että jatkossa rakennuksia ei rakenneta yhtä matalalle. Kun rakennuslupaa haetaan talolle, sen on oltava vähintään metri tulvahuipun yläpuolella. Tämänkeväisen tulvan tulvahuippu nousi edellisestä ennätyksestä 88 senttiä. Jatkossa talot on rakennettava ranta-alueilla vähintään metri korkeammalle.