Kittilän ja Ivalon tulvavahinkojen korvaamiseen tarkoitetut määrärahat on tarkoitus saada valtion syksyn lisätalousarvioon. Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi, että lisäbudjetti saadaan eduskunnan käsittelyyn loka-marraskuun vaihteessa.
"Aikataulullisesti myös tulvakorvausrahat ehtivät sinne. Yritämme tavalla tai toisella arvioida rahatarpeen budjettia varten mahdollisimman tarkasti", hän sanoo.
Tietoja tarkentuneista vahinkosummista on Kittilästä ja Ivalosta odotettavissa aikaisintaan syyskuussa.
Vantaan- ja Vöyrijokien viimesyksyisistä tulvista maksettiin ennakkokorvauksia, mutta nyt sellaisia ei todennäköisesti makseta. "Mitään päätöksiä ennakkokorvauksista ei ole tehty. Viime vuoden kokemusten perusteella ne eivät välttämättä edes ole kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen vaihtoehto", Reskola sanoo.
Reskolan havaintojen mukaan ennakkokorvausten vuoksi nopeutetusta prosessista johtuen monet hakemukset jäivät puutteellisiksi, jolloin lisätietojen hankkiminen vain viivytti käsittelyä. "Kun joillekin saatiin maksettua korvaukset nopeammin, toiset joutuivat odottamaan pitempään. Ennakkomaksukäytäntö oli tavallaan kaksiteräinen miekka."
Reskola lupaa, että viime vuoden kokemuksia hyödyntäen prosessi pyritään saamaan mahdollisimman joustavaksi. "Käsittelyä nopeuttaisi se, jos hakemukset olisivat niin täydellisiä, ettei jouduttaisi täydennyksiin. Lapin tulvien kohdalla olemmekin panostamassa vahinkoarviointiin", hän sanoo.
Hakemusten käsittelyaikatauluun vaikuttaa myös se, kuinka paljon ministeriössä pystytään irrottamaan väkeä hakemusten käsittelyyn. "Useista kuukausista kuitenkin puhutaan. Mihin ajankohtaan maksatus osuus, sitä en pysty vielä sanomaan", Reskola kertoo.
Vahinkotarkastajille riittää kiirettä
Kittilässä tulvavahinkojen arviointiin on palkattu erillinen henkilö, sillä kunnan kahden rakennustarkastajan työ kuluu uudisrakennusten parissa. Tulvamestari Lauri Hettula kertoo, että hakemuksia toimistoon satelee päivittäin.
"Tarkkaa määrää hakemuksista minulla ei ole, mutta on niitä tähän mennessä tullut ainakin puolensataa", hän sanoo.
Vahinkojenmäärät riippuvat kohteesta, mutta joissakin omakotitaloissa puhutaan usein kymmenien tuhansien eurojen vahingoista.
"Mökeissä vahingot ovat pienemmät. Joissakin kastuneissa mökeissä pelastuksena on rossilattia, jonka kautta mökki saadaan kuivumaan. Betonilaatta on jo aikaa vievä tapaus."
Myös Ivalossa rakennustarkastajille tulee vielä vahinkoilmoituksia. Kyse on lähinnä kesämökeistä, joiden omistajat asuvat muualla. Rakennustarkastaja Vesa Pietikäinen kertoo, että kirkonkylän omakotitaloista vahinkoilmoitukset on jätetty, mutta niistäkään ei vielä ole saatu kaikkia kustannuksia arvioitua.
"Hakemuksia on jätetty hiukan yli 40 kappaletta. Määrä sinänsä on yllättävän pieni verrattuna viiden vuoden takaiseen tulvaan, jolloin jätettiin vähän vajaat 60 ilmoitusta. Todennäköistä on, että ilmoituksia vielä tulee", hän sanoo. Euromääristä Pietikäinenkään ei vielä osaa sanoa mitään, sillä summat täsmentyvät elokuun jälkeen.
Kuukauden takaraja joustaa
Ministeriön ohjeiden mukaan vahinkoilmoitus pitäisi tehdä kuukauden kuluttua tulvan päättymisestä. "Kustannusarvioiden osalta niitä voi täydentää myöhemmin sitä mukaa, kun vahingot alkavat selvitä", Pietikäinen sanoo.
Kittilässä tulee pitämään kiirettä, että vahingot saataisiin arvioitua määräajan sisällä. "Kaikki tehdään, mikä tehtävissä on, mutta vasta syksyllä voimme vetää tapaukset ja summat yhteen", Hettula sanoo.
Kuukauden takaraja ei kuitenkaan ole täysin ehdoton, varsinkin kun tulvakin päättyi eri pakoissa eri aikaan. "Joustoa on jonkin verran olemassa. Määräaika on asetettu sen vuoksi, ettei korvausvaatimuksia tulisi enää kuukausien kuluttua. Tarkoituksena kuitenkin on, ettei kenellekään tule kohtuutonta kiirettä korvausten hakemisessa", Reskola sanoo.