Vaalitulos ei ole selvä ennen kuin äänet on laskettu. Tämän ovat saaneet oppia Saksan oppositiossa olevat kristillisdemokraatit, joiden gallup-etumatka on huvennut.
Politiikan tuulet voivat kääntyä äkkiä. Viime syksyn terrori-iskut nostivat vallanpitäjien suosiota Yhdysvalloista Suomeen asti. Tämän kesän tuhoisat tulvat ja niiden jälkihoito ovat kääntäneet Saksan 22. syyskuuta pidettävien liittopäivävaalien alusasetelmat yhtäkkiä liittokansleri Gerhard Schröderille lohdullisemmiksi.
Oppositiossa olevilla kristillisdemokraateilla näytti vielä ennen jättitulvia olevan hyvät mahdollisuudet palata takaisin hallitusvaltaan neljän vuoden tauon jälkeen. Opposition nostetta lisäsi hiljakkoin yli neljän miljoonan rajan kivunnut työttömyys, jonka taltuttamisesta 3,5 miljoonan hengen tasolle Schröder antoi neljä vuotta sitten vaalilupauksen.
Unelias kampanja sai vauhtia Schröderin ja kristillisdemokraattien kansleriehdokkaan Edmund Stoiberin sunnuntaisesta televisioväittelystä, joka oli ensimmäinen laatuaan Saksassa. Mielipidetiedusteluissa selväksi voittajaksi ei noussut kumpikaan. Syyskuun 8. päivänä pidettävään toiseen tv-väittelyyn latautuu siten paljon panoksia.
Vaalitaistelun loppuviikkoina kilvan voi ratkaista kansleriehdokkaan persoona. Sosiaalidemokraattien nousun ansiosta puolueet ovat gallupeissa jo kutakuinkin tasoissa, mutta henkilönä Schröder on kuivakasta Stoiberia suositumpi.
Stoiberin voiton mahdollisuudet eivät ole silti karanneet. Yksi niitä kohentava tekijä on se, että ensimmäistä kertaa kristillisdemokraattien historiassa pääpuolue CDU ja baijerilainen sisarpuolue CSU kampanjoivat yhteisellä vaaliohjelmalla. Maaginen tavoitelukema on 40 prosenttia: CDU/CSU tavoittelee 40 prosentin kannatusta ja lupaa samat 40 ylimmäksi veroprosentiksi sekä yritysten sivukulujen ja julkisten menojen kansantuoteosuuden prosenttimääräksi.
Vaalituloksen kannalta tärkeimmät lukemat ovat kuitenkin työttömien määrä ja talouskasvu. Stoiber muistutti tv-väittelyssä Schröderiä vaalilupauksen rikkomisesta. Schröder vetosi siihen, että heiveröinen kasvu johtuu maailmantalouden vaikeuksista.
Myös tulvien jälkihoidolla on oma vaikutuksensa. Schröder keräsi pisteitä esiintymisillään ja sai tv-väittelyssä niistä kehuja jopa Stoiberilta. Kansleri on kuitenkin ehdottanut jälleenrakennuksen rahoittamista lykkäämällä ensi vuodeksi suunniteltua veronkevennystä. Stoiber arvosteli tätäkin tv-väittelyssä.
Sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) lupaa tasapainottaa valtion budjetin vuoteen 2006 mennessä. Sillä on merkitystä myös EU:n kannalta. Aiemmin tänä vuonna EU-maat väänsivät kättä, antaako Saksalle varhaisvaroitus kasvavasta budjettivajeesta. Sitä ei annettu, mutta Saksa sitoutui parantamaan budjettitapansa. SPD lupaa myös isoa korotusta lapsilisiin ja kohennusta koulujärjestelmään. CDU lupaa taas korottaa puolustusmenoja, tiukentaa tuoretta maahanmuuttolakia ja perääntyä nykyhallituksen aikana säädetystä laista, jonka mukaan Saksan nykyiset ydinvoimalat tulisi vähitellen sulkea.
Viime vaaleissa koko hallitus vaihtui ensi kerran Saksan historiassa, kun myös vapaat demokraatit (FDP) joutui oppositioon. Jos päähallituspuolue vaihtuisi nyt, sen apupuoluekin vaihtuisi mitä todennäköisimmin, sillä vihreiden ja CDU:n yhteistyö on likipitäen poliittinen mahdottomuus. Vihreiden radikalismi on toki karsiutunut hallituksessa. Apupuolueen nimeen vaikuttaa myös äänikynnys.