Jokilaaksojen pelastuslaitos lähettää miehet sammutustöihin joka viikko muutaman kerran turhan takia.
Esimerkiksi luvallinen olkien poltto tai kulotus saa savua nähneen ohikulkijan helposti tarraamaan kännykään ja soittamaan hälytyskeskukseen. Turhien hälytysten ongelma korostuu kesällä, kun ihmiset liikkuvat ja havainnoivat enemmän.
"On hieno asia, että ihmiset ovat aktiivisia ja ilmoittavat paloista. Asian voisi viedä kuitenkin askeleen eteenpäin. Esimerkiksi automatkalla savua nähneen olisi järkevää ajaa muutama sata metriä katsomaan, onko hälytykseen syytä", kertoo pelastusjohtaja Piia Vähäsalo Jokilaaksojen pelastuslaitokselta.
Jos oletetulle palopaikalle starttaa pelastusmiehiä esimerkiksi kahdesta kunnasta, voivat veronmaksajien varoista napatut kustannukset nousta tuhanteen euroon lähtöä kohti.
Vuosittain muutama prosentti Jokilaaksojen alueen palohälytyksistä on turhia.
Koko Suomessa pelastuslaitokset lähtivät viime vuonna pelastustehtäviin noin satatuhatta kertaa. Jos turhien lähtöjen osuus koko Suomessa suhteutetaan Jokilaaksojen pelastuslaitoksen lukuihin, seuraa turhista lähdöistä vuosittain reilusti yli miljoonan euron kulut.
Vähäsalo korostaa, että hälytys on aina parempi tehdä kuin jättää tekemättä.
Pelastuslaitos ei halua syyllistää vääriä hälytystä tehneitä, mutta toivoo, että ihmiset muistaisivat aina varmistaa, onko hälytykseen syytä.
Palokunnan vanha ohjesääntö onnettomuustilanteessa on: hälytä, varoita, pelasta, sammuta ja opasta.
Kännykkäaikakaudella ohjenuoran säännöt ensimmäistä lukuunottamatta pääsevät yhä useammin unohtumaan.
Tulipalon tai onnettomuustilanteen sattuessa kaikilla ei tule mieleen, että joku saattaa olla kriittisessä hädässä ja tarvita välitöntä apua.
"Nivalan ja Ylivieskan välillä lojui pitkään autonromu ojan pohjalla. Siitä tuli useita hälytyksiä ja palokunta kävi katsomassa samaa autoa monta kertaa. Jos ohikulkija näkee auton metsässä, miksi ei pysähdytä katsomaan, tarvitseeko siellä joku apua?", pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jari Lepistö kysyy.
Kesäisin pelastuslaitosta rasittavat savuhavaintojen lisäksi rannoilta karanneet veneet. Yksinäisen veneen seilatessa pitkin järven selkää moni säikähtää ja soittaa palokunnalle.
"Ihmiset ovat tietysti huolissaan, että joku on hukkunut, mikä on ymmärrettävää. Lähes aina syynä on kuitenkin se, että vene on päässyt rannasta karkuun. Toivottavasti veneistä pidettäisiin parempaa huolta", Lepistö toteaa.
Myös hälytysajossa on aina riskinsä, kun palokunta pyrkii pääsemään onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Tulipalotilanteessa pitää toimia ripeästi.
Huomattavasti ihmistä useammin väärän johtopäätöksen palotilanteesta tekee automaattinen palohälytin.
Viime vuonna automaattiset paloilmoittimet antoivat lähes 23 000 hälytystä, joista erheellisiä oli 98 prosenttia. Se on yli viidennes kaikista hälytyksistä. Paloauto on hälytysajossa turhaan joka 20. minuutti.