Tulta ja sak­sa­lais­ten pommeja

Seinäjoki Mikä musiikin monimuotoisuudessa hävitään, voidaan voittaa takaisin huikealla pyrotekniikalla, saksankielisellä karjunnalla sekä hi

Istu ja pala. Saksalainen kuri oli tuliperformanssin lisäksi Rammsteinin valtti Provinssirokissa.Kuvassa yhtyeen solisti Till Lindemann.
Istu ja pala. Saksalainen kuri oli tuliperformanssin lisäksi Rammsteinin valtti Provinssirokissa.Kuvassa yhtyeen solisti Till Lindemann.
Kuva: Lehtikuva

Seinäjoki

Mikä musiikin monimuotoisuudessa hävitään, voidaan voittaa takaisin huikealla pyrotekniikalla, saksankielisellä karjunnalla sekä hikeä ja homoerotiikkaa tihkuvalla lavashowlla. Tämän todisti Seinäjoen Provinssirokin pääesiintyjä Rammstein.

Saksalaisen teollisuusrokin kärkinimen pelkistetty jytinä tuntuu kouraisevan suomalaisyleisöä poikkeuksellisen syvältä. Rammstein oli Seinäjoen viikonlopun ainoa esiintyjä, joka kokosi eteensä kiihkeänä vellovan ihmismeren. Heti kättelyssä Rammstein kesytti Provinssiyleisön iskulauseita toistavaksi karjaksi. Mutter! Du hast!

Levyiltä Rammsteinin patetian ja suurieleisyyden seasta on erotettavissa jopa vivahteita, mutta keikkaoloissa saksalaiskuusikko iskee kuin se kuuluisa metrinen halko.

Yhtye tuntuu tietävän erinomaisen hyvin, että terävät metalliriffit ja jäyhä monotonisuus olisivat melko tylsää seurattavaa ilman näyttävää pommi- ja tulispektaakkelia.

Esimerkiksi Feuer Frei! -kappaleen Bang-mylväisyt saivat uutta uskottavuutta, kun solisti TillLindemann taisteli kitaristin kanssa nelimetrisin tulipatsain, ja samalla lavan etuosan tärisi äänekkäiden räjähdysten voimasta. Sotaharjoitustunnelmista puuttui vain hävittäjien ylilento.

Rammsteinin poljennolla on myös musiikillinen arvonsa. Yhtyeen hiteissä on samaa vastustamatonta voimaa kuin asvalttiin iskeytyvässä sotilassaappaassa. Tosin juuri kun oli valmis sivuuttamaan visuaalisen ilotulituksen ja antautumaan Rammsteinin paalutuskonesvengin vietäväksi, alkoi Lindemann survoa vettä suihkunnutta dildoa nelinkontin alistetun yhtyetoverinsa takapuoleen.

Niskalaukaus elementissään

Useissa Rammsteinin kappaleissa piilee melankolinen pohjavire, joka puree erityisesti juhlittaessa perjantai-iltaa liiterissä viinapullon ja hamppuköyden seurassa. Saman herkän tunnelman varaan rakentuu myös kesän kysytyimmän kotimaisen yhtyeen Timo Rautiaisen & Trio Niskalaukauksen mollihevi.

Niskalaukaus oli elementissään Provinssin päälavalla lauantaina ennen Slayeria ja Rammsteinia. Kitarat sahasivat tehokkaasti ja Rautiaisen sankariasema on nykyisellään vankkumaton. Yhtye vaikutti hieman hämmentyvän herättämiensä reaktioiden voimakkuudesta. Lavalla vieraili myös Niskalaukauksen Rajaportti-levyltä tuttu YUP:n Jarkko Martikainen.
Rautiainen yhtyeineen olikin selvästi ansiokkaampaa festivaaliviihdettä kuin seuraavaksi lavalle noussut yhdysvaltalainen Slayer.

Vaikuttavan Marshall-seinämän edessä soittaneet trashmetallin ikonit puhkuivat häijyä asennetta, mutta leppoisa auringonpaiste sulatti terävimmän särmän vastaanottajista. Esityksen dynamiikka kärsi liian pitkistä tauoista kappaleiden välissä ja kokonaisuus venyi puuduttavuuteen asti.

Viikonlopun hektisintä menoa tarjosi Hellacopters, joka oli yhdessä The Crashin kanssa sunnuntain parasta antia. The Crash oli lämmin ja hellyttävä, Hellacopters riuska ja notkea. Hellacoptersin vaihteistossa on viisi eteen eikä yhtään taakse, ja tukholmalaisten rock and roll virkisti hienoisesta rutiininomaisuudesta huolimatta.

Toinen ruotsalaisvieras, The Ark, jätti teatraalisuuden vähemmälle menettäen samalla ratkaisevasti kiinnostavuuttaan. The Ark oli taannoin parhaimmillaan itseironisena modernin popin Queeninä. Tavallisena popyhtyeenä The Ark on kasvoton ryhmä, jonka setistä puuttuu kymmenkunta hyvää popkappaletta.

Diskolla höystettyä housea

Basistin vahvistama norjalainen koneduo Röyksopp höysti houseaan diskolla, funkilla ja 1980-luvun elektronisella konepopilla. Useimpiin suomalaisiin virkaveljiinsä verrattuna Röyksoppilla on tekemisessään rennompi ote ja kehittyneempi melodiantaju. Röyksopp oli viileää mainettaan eläväisempi. Moittimista jäi vain ylettömästä vocoderin käytöstä.

Toistamiseen Seinäjoella vierailleen Faithlessin päättämä Provinssirock jäi ohjelmistoltaan parhaista vuosista. "Syyskuun terrori-isku sekoitti erityisesti yhdysvaltalaisten yhtyeiden kiertuesuunnitelmia. Ohjelmistoa päästiin valmistelemaan toden teolla vasta joulukuussa", sanoo festivaalin promoottori Juha Koivisto.

"Nyt kotimaiset nimet olivat suuressa roolissa, mutta ensi vuonna panostamme taas profiilimme mukaisesti ulkomaisiin esiintyjiin", Koivisto lupaa.

Järjestäjille vuoden 2002 Provinssirock oli taloudellinen menestys, sillä kolmen päivän aikana festivaali keräsi yhteensä 67 000 vierasta. Perjantaina Törnävänsaarelle kertyi 22 000, lauantaille 24 000 ja sunnuntaille 21 000 kuulijaa.

Ilmoita asiavirheestä