Tuloverokevennykset ovat SAK:n työympäristöosaston johtajaksi valitun Lauri Lylyn (sd.) mielestä nivottava tiukasti mahdolliseen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun.
"Jos hallitus tekee päätökset veronkevennyksistä ennen työmarkkinakierrosta, se aiheuttaa epävarmuutta palkkaratkaisuun. Myös veroporkkanan vaikutus voi mennä silloin pieleen. Hallitus pystyy arvioimaan paremmin veronkevennyksen, kun se tietää palkkakehityksen", Sähköliiton puheenjohtajan paikalta SAK:n johtotehtäviin vuoden lopulla siirtyvä Lyly painottaa.
Hallituksen tarkoituksena on arvioida veronkevennysvaran elokuun budjettiriihessä. Työmarkkinaneuvotteluja viritellään syksyn kuluessa.
Lyly toivoo, että hallitus on yksi keskeinen toimija tupon synnyttämisessä. Valtion pitäisi Lylyn mukaan investoida nykyistä enemmän rakentamiseen ja tieverkon kunnostamiseen.
"Nyt tarvittaisiin investointisysäys. Hyvä esimerkki on viidennen ydinvoimalan rakentaminen Olkiluotoon. Edullisella sähkön hinnalla turvataan Suomen teollisuuden kilpailukyky."
Lyly ehdottaa, että valtiovalta panostaisi tietoliikenneverkkoihin. Hän kaipaa laajakaistayhteyksiä kotitalouksiin.
Veroale ei
ole ykkösasia
Veronkevennykset eivät ole Lylyn mukaan ay-liikkeelle ykkösasia. "Meillä ei ole niin kovaa intoa laskea veroja kuin muilla. Tärkeintä on, että palkalla on ostovoimaa ja se kasvaa."
Lylyn mielestä hallitsematon verojen keventäminen uhkaa hyvinvointivaltion rahoitusta.
Hän korostaa, että verot pitävät suomalaisen yhteiskunnan pystyssä. "Nokian insinöörikin on saanut suomalaisella verorahoilla kustannetun koulutuksen."
Lylyä kummastuttaa, miksi elinkeinoelämä ei ole tyytyväinen siihen, että hallitus alentaa yritysveroja 500 miljoonalla eurolla. Hän muistuttaa, että 90 prosenttia yrityksistä hyötyy yritysverouudistuksesta. "Mikä on se määrä, joka elinkeinoelämälle riittää?"
Työnantajaleiri pyrkii siihen, että palkoista päätettäisiin entistä enemmän yrityskohtaisesti.
"Jos palkoista päätettäisiin kokonaan työpaikoilla, se tarkoittaisi, että heikommin menestyvillä aloilla olevat työntekijät eivät saisi korotuksia ollenkaan. Siihen emme voi suostua", Lyly painottaa.
"Ay-liike on solidaarinen liike ja se huolehtii, että kaikille tulee tietyn tasoiset palkankorotukset. Me emme voi jättää palkansaajia oman onnensa nojaan."
"Me haluamme, että yritykset kilpailevat osaamisellaan eikä yksittäisten työpaikkojen palkkatasoja ryhdytä polkemaan. Tulokseen sidotut työpaikkakohtaiset palkkajärjestelmät lisääntyvät. Sitä kautta tulee kiihoketta", Lyly toteaa.
Eteläranta tylynä muutosturvaan
Työnantajaleirin puheet ovat Lylyn mielestä viime aikoina hiukan koventunet. "Ennen ei ole sanottu, mitä asioita ei saisi tuoda neuvottelupöytään."
Eteläranta on ollut tylynä palkansaajajärjestöjen vaatimukseen muutosturvasta, jolla helpotettaisiin irtisanottujen paluuta työelämään.
"Työpaikan menettäneillä on todellinen hätä. Heidät pitäisi saada nopeasti takaisin työelämään", Lyly tähdentää.
Hän ei ole kuitenkaan ensisijaisesti vaatimassa irtisanomislain tiukentamista. "Kyse ei ole pelkästään rahasta, vaan irtisanotut tarvitsevat koulutusta."
Hän vinkkaa, että Ruotsissa työmarkkinajärjestöt pystyivät sopimaan irtisanotuille työntekijöille muutosturvasta.
Lyly penää niiden yritysten moraalia, jotka samanaikaisesti irtisanovat väkeään ja jakavat muhkeita osinkoja omistajilleen. "Ketkä yrityksen tuloksen ovat tehneet?"
Yrityksiä ei kiinnosta työllistämistuet
Hallituksen työllisyysohjelman johtajan Harri Skogin esitys sisääntulopalkasta ihmetyttää Lylyä. "Skog unohti, että Suomessa oli 1990-luvun alussa nuorisopalkkakokeilu. Työnantajia houkuteltiin palkkaamaan nuoria taulukkopalkkoja pienemmillä palkoilla, mutta se ei tuonut lisää työpaikkoja."
Lyly ihmettelee, miksi yritykset eivät hyödynnä olemassa olevia tukimuotoja. "Yritykset voivat saada jo nykyään 400-700 euroa kuukaudessa erilaista tukea pitkäaikaistyötöntä kohtaan."