Miten koulutus vaikuttaa puolisoiden yhdessä viettämään aikaan? Miten käy kun perheen tulot kasvavat, lisääntyykö myös yhdessä vietetty aika? Miten koulutus vaikuttaa vapaa-ajan viettoon?
Nämä ovat asioita, joita ei ole koskaan aikaisemmin tutkittu yhdessä. Kauppatieteiden lisensiaatti Olli-Pekka Ruuskanen väittelee torstaina Helsingin kauppakorkeakoulussa tohtoriksi suomalaisten perheiden ajankäytöstä. Tutkimus (An Econometric Analysis of Time Use in Finnish Households) on ensimmäinen Tilastokeskuksen ajankäyttöaineistoa käyttävä kansantaloustieteen väitöskirja Suomessa. Maailmallakin aihetta on tutkittu hyvin vähän.
Ruuskanen teki aikoinaan lisensiaattityönsä perheiden sisäisestä päätöksenteosta ja miten se näkyy kulutuskäyttäytymisessä.
Perheen tulojen kasvu
vähentää yhteistä aikaa
Väitöskirja pohjautuu Tilastokeskuksen ajankäyttöaineistoon, johon on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan pyynnöstä lisätty ihmisten tulot, verot ja sosiaalietuudet. Ruuskanen laski aineistosta suomalaisten nettotuntipalkat, minkä jälkeen uusien teorioiden testaaminen oli mahdollista.
Tutkimus perustuu yli 5 000 suomalaisen haastatteluihin. Kaikki yli 10-vuotiaat ovat pitäneet tekemisistään aikapäiväkirjaa kymmenen minuutin tarkkuudella. Päiväkirjaan he ovat merkinneet, mitä he ovat tehneet, missä ja kenen kanssa. Aineisto on kansainvälisestikin korkeatasoinen.
Tutkimus paljastaa, että korkeasti koulutetut puolisot viettävät enemmän aikaa yhdessä kuin vähemmän koulutusta saaneet. Koulutetut viettävät enemmän aikaa yhdessä sekä arkisin että viikonloppuisin.
Korkeasti koulutetut miehet osallistuvat enemmän kotitöiden tekemiseen kuin vähemmän koulutetut. "Ruotsi on poikkeus. Siellä miesten koulutuksella ei ole vaikutusta kotitöiden tekemiseen. Selitys lienee siinä, että Ruotsissa kaikki miehet koulutuksesta riippumatta osallistuvat kotitöihin", arvioi Ruuskanen.
Yllättävää on, että kun perheet tulot lisääntyvät, puolisoiden yhdessä viettämä aika vähenee.
"Moni hyvätuloinen puurtaa pitkää päivää aamusta iltaan, jolloin yhteistä aikaa jää vähän. Kotona odottavat tekemättömät kotityöt. Suomessa työelämän rakenteet ovat jäykät, siksi puolisot pystyvät järjestämään vain hyvin vähän yhteistä aikaa. Suomessa kotitöiden osto ulkoa, kodinhoitopalveluiden käyttö on vähäistä", selvittää Ruuskanen.
Hän painottaa, että varhais- ja osa-aikaeläkkeiden suuren suosion taustalla voi olla puolisoiden halu järjestää itselleen enemmän yhteistä aikaa.
Puolisoiden yhteinen aika on Suomessa kortilla. Arkipäivisin puolisoilla on aikaa toisilleen noin tunnin verran. Kotityöt huiskaistaan noin 20 minuutissa. Viikonloppuisin yhteinen aika kasvaa selvästi; sitä on jo kolmisen tuntia.
Yhteistä aikaa
päivisin noin tunti
Tutkimuksesta selviää, että enemmistö suomalaisista, 60 prosenttia, ei tee lainkaan kotitöitä yhdessä.Perheitä, joilla ei ole yhteistä vapaa-aikaa lainkaan, on viidennes suomalaisista.
Sellainenkin perhetyyppi Suomesta löytyy, jossa puolisot eivät tee yhdessä milloinkaan kotitöitä ja eivät vietä vapaa-aikaansakaan yhdessä. Heitä on arkipäivisin 18 prosenttia suomalaisista.
Ruuskanen hämmästyi siitä, kuinka vähän perheet käyttävät aikaa yhdessä ruokailuun. Viikonloppuisin se on 20 minuuttia ja viikolla 35 minuuttia. Ero johtuu siitä, että viikonloppuna jokainen käy jääkaapilla omaan tahtiin, arkisin töistä ja koulusta tullaan suurin piirtein yhtä aikaa kotiin, jolloin ruokaillaan yhdessä.
Hän sanoo, että yhteisen ajan vähyydestä voi vetää kaksi johtopäätöstä. "Työnantaja voi perustella pätkätöiden ja joustojen lisäämistä, jotta perheille jäisi enemmän yhteistä aikaa. Työntekijä voisi puolestaan vaatia lisää vapauksia työntekoonsa, isyyslomia ja perhevapaita, jotta yhteistä aikaa olisi enemmän."