Asuntopuntari
ERA17. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma.
Kuluvan hallituskauden aikana on ollut helppo huomata, että asuntoministeri Jan Vapaavuorella on ollut selkeä missio energiatehokkaasta rakennetusta ympäristöstä.
Se on näkynyt yhdyskuntarakennetta hajauttavien suurten kauppahankkeiden vastustamisena, yleisenä yhdyskuntarakenteen eheyden puolustamisena ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvinä toimina.
Tämän vuoden alussa Vapaavuori kutsui kokoon Sitran ja Tekesin kanssa laajan asiantuntijajoukon, jonka tehtävänä oli kartoittaa ympäristön energiaviisauden edistämisen keinoja. Työn tulos on hiljan julkistettu toimintaohjelma ERA17.
Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön.
Toimintaohjelmassa energiaviisaus koostuu muun muassa maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä.
Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillinnässä keskeinen rooli, sillä rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä.
Toimintaohjelmaan on koottu 31 toimenpide-ehdotusta. Yhteistä niille on se, ettei niitä voi mikään taho toteuttaa yksin. Energiaviisaan ympäristön rakentamiseen tarvitaan niin kansalaisia, yrityksiä, kuntia kuin valtiotakin.
Vielä 30 vuotta sitten energiakriisin seurauksena Suomi oli energiatehokkuuden edelläkävijöitä. Toimintaohjelma luotaa meitä ottamaan takaisin paikkamme energiatehokkuuden kärkimaana.
Tarkoituksena on saavuttaa vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on maailman paras rakennettu ympäristö vuonna 2050.
Uutisoiduksi toimintaohjelmasta on päätynyt etenkin se, että nyt ollaan asettamassa rajoja kaupunkien leviämiselle. Tavoitteena on suitsia yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista.
Kaupunkiseuduille piirrettäisiin raja, jonka sisällä kuntalaisille luvattaisiin tarjota palvelut. Rajan ulkopuolelle asettuvat saattaisivat joutua itse kustantamaan esimerkiksi vesihuollon, koulukyydit jne.
Taajamarakenteen kasvua rajoittavat toimet ovat tarpeellisia kasvavilla kaupunkiseuduilla. Toimintaohjelmassa ei tuoda esille sitä, mitä harvaanasutuilla alueilla tulisi tehdä. Myös joukkoliikenteeseen liittyvät tavoitteet ovat asia, joka näyttäytyy hyvin erilaisena eri osissa maatamme.
Mitä ERA17 tarkoittaa tavallisen omakotirakentajan näkökulmasta?
Se on selvää, että Oulun tapaiselle kasvavalle kaupunkiseudulle hajarakentamisesta haaveilevaa palveluvyöhykemallin ajatukset kaupunkiseudun rajasta saattavat koskettaa.
Energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät vuoden 2012 alussa, mikä aiheuttaa kustannuspaineita omakotirakentajille. Lisää kiristyksiä on myös tulossa. Toimintaohjelmaan kirjatun mukaan rakentamismääräykset ovat yksi tärkeimmistä keinoista ohjata rakentamisen energiatehokkuutta.
Joskus kuuluu murinaa siitä, että uusiin rakentamismääräyksiin on vaikea varautua. Tilannetta parantamaan ympäristöministeriö on laatimassa tiekartan, josta selviävät seuraaville kymmenelle vuodelle suunnitellut määräysmuutokset.
Myös toimintaohjelman hajautetun energiantuotannon tavoitteet saattavat kohdistua omakotirakentajaan. Meitä kaikkia lähelle tulevat kiinteistöjen käyttöön ja omistukseen liittyvät tavoitteet. Lopulta energiaviisaus asuu meidän jokaisen tekemissä arkisissa valinnoissa.