Tulosohjaus näyttää kaventavan perinteistä yliopistojen autonomiaa. Yliopistot saavat valtiolta budjettirahaa sillä perusteella, miten paljon ne pystyvät tuottamaan numerollisesti mitattavia tutkintoja eli maistereita ja tohtoreita. Muutamilla tieteenaloilla tutkimuksen kehittämiseen ei riitä rahaa, kun voimavarat kuluvat pelkästään koulutukseen.
Jyväskylässä tänään alkanut korkeakoulututkimuksen kansallisessa symposiumissa käsitellään yliopistojen tulosohjausta, uutta palkkausjärjestelmää, Bolognan prosessia ja muita ilmiöitä.
Bolognan prosessissa on kysymys Euroopan laajuisesta tutkintorakenneuudistuksesta, liikkuvuuden edistämisestä ja tutkintojen yhtenäistämisestä.
Euroopan entinen oikeusasiamies Jacob Söderman kummeksuu Suomen yliopistokoulutuksen saamaa kritiikkiä. Södermanin mukaan arvostelun syynä on se, ettei perinteinen sivistysyliopisto kelpaa elinkeinoelämän nykyiselle johdolle.
Söderman puolusti myös yliopistojen julkista rahoitusta ja toi esille sen merkitystä erityisesti pienten yliopistojen kohdalla.