Tuloneuvottelujen alkaminen varmistui torstai-iltana, kun myös Teollisuuden ja työnantajain TT ilmoitti olevansa valmis neuvotteluihin uudesta kaksivuotisesta keskitetystä sopimuksesta.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sanoi illalla hallituksen varautuvan tukemaan tulopoliittista ratkaisua työllisyyttä edistävin toimin.
Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen näkemyserot palkankorotusten ja muiden vaatimusten osalta ovat suuria.
TT:n mukaan palkankorotusvara on tavoitellun kaksivuotisen sopimuksen molempina vuosina enintään 1,5 prosenttia. Palkansaajapuolella vaatimukset ovat kustannusvaikutukseltaan ensimmäisenä vuonna 3,7—3,8 ja toisena 3,4—3,5 prosenttia.
Yksityisiä palvelualoja edustava Palvelutyönantajat arvioi torstaina palkankorotusvaran vieläkin niukemmaksi. PT:n toimitusjohtajan Arto Ojalan mukaan palkankorotusvara on ensi vuonna reilut yksi prosentti.
TT:n hallitus päätti lähteä mukaan neuvotteluihin "tietyillä edellytyksillä". Näitä ovat kasvua ja työllisyyttä edistävä palkankorotustaso sekä työelämää jäykistävien muutosten välttäminen. Toimitusjohtaja Johannes Koroma perusteli niukkaa palkankorotusvaraa talouden huonontuvilla näkymillä.
"Tuotanto on ollut laskusuunnassa, ja työttömyyden kasvun uhka on yritysten arvion mukaan aikaisempaa suurempi. TT katsoo maltillisten palkankorotusten merkitsevän palkansaajille selvästi parempaa työllisyyttä, alhaisempaa inflaatiota ja suurempaa ostovoimaa kuin palkansaajien keskusjärjestöjen esittämät vaatimukset.
— Se tarjoaisi käsityksemme mukaan myös hallitukselle mahdollisuuden toisenlaisesta taloudellisesta lähtökohdasta arvioida, onko verojen lisäalennus vielä mahdollinen, jolloin se muuttuisi suoraan palkansaajien ostovoimaksi."
Palkansaajien vaatimus lisäisi työttömyyttä
Työnantajaleirissä lasketaan, että palkansaajapuolen vaatimukset nostaisivat palkkaliukumineen teollisuudessa työvoimakustannuksia ensi vuonna 5,5 ja seuraavana 5,3 prosenttia. Tämä olisi lähes kaksi kertaa muiden Emu-maiden keskimääräistä tahtia nopeampaa. Matalan tuottavuuden aloilla lukujen lasketaan olevan noin 6—7 prosenttia.
TT:n laskelmien mukaan teollisuuden työvoimakustannukset nousevat ensi vuonna ilman uusia sopimuskorotuksiakin 1,5 prosenttia.
"Tämän suuruiset kustannusten nousut väistämättä johtavat tässä taloustilanteessa työllisyyden olennaiseen heikentymiseen", TT:n johtaja Jussi Mustonen korosti.
Nyt julkistetun 1,5 prosentin palkkaraamin pohjalta tehtävä varsinainen neuvottelutarjous esitetään vasta myöhemmin.
Neuvotteluja aloitellaan jo perjantaina
TT:n päätöksen jälkeen kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ovat ilmoittaneet olevansa valmiita aloittamaan neuvottelut uudesta tulopoliittisesta sopimuksesta. Järjestöjen ykkösjohtajat ovat jo sopineet tapaavansa perjantaina iltapäivällä.
Järjestöjen riitahaarukka on lähes yhtä suuri kuin nykyistä kaksivuotista tupoa tehtäessä. Syksyllä 2000 TT tarjosi yhdessä PT:n kanssa palkansaajille esitystä, jossa ensimmäisenä vuonna palkat nousisivat 1,8 ja seuraavana vuonna 1,3 prosenttia.
Tuolloinkin palkankorotustaso oli alle puolet siitä, mitä palkansaajajärjestöt olivat vaatineet. Niiden palkkavaatimusten kustannusvaikutus oli 3,8 ja seuraavana vuonna 3,0 prosenttia.
Sopimukseen kirjattiin lopulta kustannusvaikutuksiltaan 3,1:n ja 2,3 prosentin palkankorotukset.