Helsinki Neuvottelut uudesta kaksivuotisesta tulosopimuksesta saatiin muodollisesti alkuun maanantaina, kun työmarkkinajärjestöjen edustajat ja pääministeri Paavo Lipponen (sd.) tapasivat työnantajien Etelärannassa. Sekä Lipponen että järjestöjohtajat korostivat työllisyyden parantamisen tärkeyttä.
Yhteisestä tavoitteesta huolimatta neuvottelijoilla riittää urakoitavaa, sen verran kaukana työnantaja- ja palkansaajapuolen näkemykset sekä palkankorotusvarasta että ns. laadullisista tavoitteista kulkevat toisistaan.
Lipposen mielestä Suomessa ollaan mm. maailmantilanteen epävarmuuden ja työttömyyden nousupaineiden takia tilanteessa, jossa työllisyys käy kaiken ylitse.
- Tärkeät tavoitteet - kilpailukyky, ostovoiman kohtuullisen kehityksen turvaaminen ja työllisyyden edistäminen - pitää jälleen voida sovittaa sillä tavalla, että työllisyydellä on tässä pääpaino, Lipponen kertoi tapaamisen jälkeen.
Hän toisti hallituksen olevan valmis tukemaan tulosopimuksen syntyä työllisyyspaketilla. Myös veronalennuksia voidaan harkita, mutta niiden mittaluokka on edellisvuosia pienempi.
- Kaiken kaikkiaan valtion tukipaketti verotus mukaan lukien on mitoitettava jonkinlaisella varovaisuudella, koska meidän täytyy säästää pelivaraa siihen, että maailmalla tilanne kääntyisi vielä huonommaksi, hän huomautti.
Toimitusjohtaja Johannes Koroma TT:stä kertoi, että yhtenä valtiovallan tukivaihtona olivat esillä myös investointituet lähinnä telakkateollisuuden osalta.
Palkka- ja laatukiistoja
Johtaja Seppo Riski TT:stä arveli, että ns. laatuasioissa on jopa poikkeuksellisen runsaasti kysymyksiä, joista on erittäin vaikea löytää kompromissia.
TT oli Palvelutyönantajien rinnalla ruokkimassa tätä eripuraa, kun järjestöt jättivät perjantaina palkansaajapuolelle vaatimuslistansa mm. työtaisteluoikeuksien rajoittamisesta esimerkiksi tuki- ja myötätuntolakkojen osalta. Lisäksi työnantajat haluavat lisää työaikajoustoja mm. niin, että keskimääräinen työajan tasoittumisaika voitaisiin työehtosopimuksella pidentää kolmeen vuoteen, kun nyt rajana on yksi vuosi.
- Tutun tuntuisia takavuosilta, kuittasi ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) vaatimukset maanantaina.
Sekä Ihalainen että toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) varoittivat, ettei tulosopimus synny vain rahalla, vaan mukaan tarvitaan myös työelämää koskevia uudistuksia.
Aamun tapaamisessa kuultiin valtiovarainministeriön ylijohtajan Martti Hetemäen madonluvut siitä, että merkkejä talouden nopeasta käänteestä parempaan ei ole näkyvillä.
PT:n toimitusjohtaja Arto Ojala muistutti, että vientiteollisuuden tahmoessa työllisyyden kasvu on yksityisen kulutuksen ja palvelusektorin varassa. Hyvinvointiyhteiskunnan ja sen rahoituksen kannalta on tärkeää, että myös tulosopimus tukee näitä työllistämismahdollisuuksia.
- Työllisyys, työllisyys ja vielä kerran työllisyys, hän tiivisti.
Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri totesi kuntatalouden synkkien näkymien puoltavan maltillista ja työllisyyttä painottavaa kokonaisratkaisua, sillä koheneva työllisyys tietäisi kunnille sekä lisää verotuloja että pienempiä sosiaalimenoja.
Etukäteen on arveltu, että tulosopu saattaa kaatua mm. kuntasektorin palkkapaineisiin. Ekurin mukaan maltillista tupoa tarvitaan juuri kuntapalkkojen korjaamiseksi, kun tuleville vuosille jäisi väljyyttä kehittää palkkarakenteita.
Tähtäimessä marraskuu
Tuloneuvottelujen alkaminen varmistui käytännössä jo viime torstaina, kun TT viimeisenä keskusjärjestönä päätyi tulosopimuksen tavoittelemisen kannalle.
Sopimusta yritetään kasata ripeässä tahdissa. Seuraava tapaaminen on jo tiistaina, jolloin neuvottelupaletin osaset aiotaan jakaa eri työryhmien työstettäviksi.
Tavoitteena on, että keskusjärjestöt pääsisivät neuvottelutulokseen tulosopimuksesta viimeistään marraskuun jälkipuoliskolla. Lopputulema siirtyisi tuon jälkeen liittojen käsittelyyn, jonka jälkeen voitaisiin arvioida, tuleeko sopimuksesta riittävän kattava.
Nykyinen kaksivuotinen tulosopimus umpeutuu ensi tammikuun lopussa.