Kolmen vuoden kuluttua Varsovan geton aukiolla on betonista ja lasista tehty juutalaismuseo. Nyt aukiolla on vain sininen pressu - jonka liepeillä alkaa pian tapahtua.
Puolanjuutalaisten historiaa valottavan museon ensimmäiset perustuspaalut isketään lähipäivinä. Vuoden kestäneen kaksivaiheisen urakkakilpailun voittaja eli pääurakoitsija julkistettiin äsken.
Tilaisuudessa oli paikalla myös museon pääsuunnittelija, Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Rainer Mahlamäki. Hän kiittelee puolalaisia yhteistyökumppaneita joustavuudesta pulmallisimpienkin rakennusongelmien ratkaisemisessa.
"Museourakan teknisesti vaativin työ tulee olemaan pääaulan kaarevien seinien pystyttäminen", arvelee myös puheenjohtajan nuijaa Suomen Arkkitehtiliitossa käyttävä Mahlamäki.
Kansainvälinen
rahoitus
Betonista valetun, lasilevyjärjestelmällä verhoilluilla julkisivuilla katettavan museon rakennuskustannukset ovat kaksinkertaistuneet alkuperäisestä arviosta yli 150 miljoonaan zlotyyn. Summa tekee liki 34 miljoonaa euroa.
Museohankkeen päärahoittaja on Puola, mutta omat dollarinsa ovat kantaneet kekoon myös useat kansainväliset juutalaisjärjestöt ympäri maailmaa.
"Varsovan kaupunki valitsi kuitenkin edullisimman pääurakoitsijan."
Museon rakennustöissä ahertaa parhaimmillaan kolmisensataa ammattiosaajaa, ja upean pystin pitäisi olla valmis vuonna 2012.
Varsovan kaupunginjohtaja Hanna Gronkiewicz-Waltz luonnehti suomalaisen arkkitehtuurista lopputulosta "maailman kauneimmaksi museoksi". Myös Mahlamäki odottaa museosta suosittua kansainvälistä turistikohdetta.
Monta matkaa
takana
Mahlamäki on erittäin tyytyväinen, että hän on voinut turvautua yleiseurooppalaiseen osaamiseen museon eri suunnitteluvaiheissa. Mahlamäki korostaa, että arkkitehdin työn toteutumiseen on liittynyt käytännössä paljon epävarmuustekijöitä, sillä toimeksiannot ovat usein kariutuneet.
"Onnistunut lopputulos edellyttää kaikkien rakennustalkoihin osallistuvien saumatonta yhteistyötä."
Mahlamäki on pitänyt periaatteestaan tiukasti kiinni, sillä Puolan pääkaupunki on tullut vuosien varrella hänelle perin tutuksi.
"En jaksa edes muistaa, kuinka monta kertaa olen lentänyt edestakaisin Helsingin ja Varsovan välillä."
Mahlamäki paljastaa Jumalan valitun kansan historian olleen varsin tuntematon molemmille arkkitehdeille.
"Vähitellen työn edetessä meille alkoi valjeta, kuinka suuri vaikutus juutalaisuudella on ollut länsimaiselle kulttuurille."
Suomalainen jymypaukku
Lahdelma & Mahlamäki -arkkitehtitoimiston nelisen vuotta sitten saavuttamaa voitto Varsovan puolanjuutalaisten historiamuseon suunnittelukilpailussa oli jymy-yllätys.
Osallistuihan kilpailuun useita vuosia kansainvälisessä arkkirehtikärjessä komeilleet Peter Eisenman, Daniel Liebeskind ja David Chipperfield.
"Varsovan menestys oli ensimmäinen kansainvälinen läpimurtomme", Mahlamäki sanoo.
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki on saavuttanut runsaassa 20 vuodessa yli 80 palkintosijaa erilaisissa arkkitehtikilpailuissa. Arkkitehtikaksikko on siis lähtenyt kulkemaan vankasti maailmankuulujen suomalaisten arkkitehtien Alvar Aallon, Eliel Saarisen, Reima Pietilän ja Juha Leiviskän jalanjäljillä.