Naisten ja miesten tuloerot ovat selvät. Lähimmilläänkin naisten tulot kipuavat keskimäärin vain kolmeen neljäsosaan miesten palkoista.
Pienimmillään erot ovat Lapissa ja Kainuussa ja suurimmillaan korkeiden tulojen maakunnissa. Pohjois-Pohjanmaa on tuloerojen kärkipäässä.
Lisäksi maakunnan sisällä erot ovat selvät: Oulun seudulla erot ovat suurimmat.
Tämä ilmenee perjantaina julkaistusta Tilastokeskuksen Tasa-arvo alueittain -julkaisusta.
Selvityksen toinen laatija, suunnittelija Pia Pulkkinen, on yllättynyt siitä, että sukupuolten tuloerot kulje käsi kädessä alueiden tuloerojen kanssa.
Tulonsaajat ansaitsivat vuonna 2000 koko maassa keskimäärin 19 000 euroa. Naiset ylsivät keskimäärin 15 400 euroon ja miehet reiluun 23 000 euroon.
Korkeimmat tulot olivat Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla.
Alhaisimmat tulot olivat puolestaan Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kainuulaisten tulot ylsivät vain 60 prosenttiin uusimaalaisten ansioista.
Selvitys on ensimmäinen, jolla tutkitaan alueellisia eroja miesten ja naisten välillä. Siksi Pulkkinen ei pysty sanomaan, ovatko erot pienentyneet.
"Sinänsä tällainen tutkimus palvelee suunnittelua, mutta voi kiinnostaa myös maakuntien ihmisiä."
Naiset yliopistoissa miehiä useammin
Alempien tutkintojen pänttäämisessä ei selvitys löytänyt selkeitä eroja naisten ja miesten välillä. Yli 15 vuotiaista naisista 59 prosentilla ja miehistä 60 prosentilla oli taskussaan perusasteen jälkeinen tutkinto vuonna 2000.
Oppia on tullut vuosien myötä kovasti lisää. Esimerkiksi vuonna 1970 vain joka neljäs oli yltänyt samaan.
Uusimaa oli tutkinnoissa ykkönen, mutta Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa komeilevat kakkossijalla.
Kunnista Oulu ja jotkut sen ympäristökunnat komeilevat koko maan kärkitiloilla.
Sen sijaan monet maakunnan harvaan asutut kaukana olevat kunnat majailevat koko listan häntäpäässä.
Pohjois-Pohjanmaalla naisten ja miesten osuus tutkinnon suorittaneista on liki sama.
Sen sijaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla miehet ovat tehneet selvästi enemmän tutkintoja kuin naiset.
Kainuussa ja Lapissa ei ole sen sijaan kovinkaan suuria eroja miesten ja naisten välillä.
Korkeakoulututkinnon suorittaneissa sen sijaan on selvä ero naisten hyväksi.
Kaikissa Manner-Suomen maakunnissa naisten osuus korkeakoulututkintojen suorittaneista oli suurempi kuin miesten.
Korkeimmillaan se oli Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ero oli suuri.
Kaikkiaan keskiasteen ammattitutkinto on joka kolmannella yli 15 -vuotiaalla ja korkeakoulututkintokin löytyy vajaalta neljännekseltä.
Alueiden välisiä eroja selittävät kaupunkimaisuus, koulujen sijainti, työllistymismahdollisuudet ja väestön ikärakenne. Nykyisin naiset kouluttautuvat kaikissa ikäryhmissä useammin kuin miehet.
Vanhat sukupuoli-asenteet taustalla
Selvitys paljastaa, että vanhat asetelmat jylläävät yhä miesten ja naisten välillä. Jos perheessä on alle kouluikäisiä lapsia, oli äideistä töissä 55 prosenttia ja isistä 92 prosenttia.
Kainuu ja Lappi sijoittuvat tässä vertailuissa koko maan keskiarvon lähelle, Pohjois-Pohjanmaalla erot ovat suurimpien joukossa.
Naiset kuluttavat myös miehiä enemmän aikaansa kotitöissä. Alle 18-vuotiaiden lasten äidit kuluttivat päivästään kotitöihin keskimäärin viisi tuntia, kun vastaavasti isät kuluttivat niihin aikaansa vain kaksi tuntia.
Äidit käyttivät kaikista eniten aikaa kotitöihin Oulun läänissä, missä löytyvät Suomen suurimmat perheet.