Olen tuntenut Oulun vain reilun prosentin ajan sen 400-vuotisesta iästä. Siksi on vaarallista vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vedän kuitenkin.
Oulussa tuulee aina. Jos olisi tullista tullessa ollut hiukset päässä, eipä olisi enää. On naurettavaa selitellä sillä, että meri on niin lähellä, että tuulla täytyy. Pikku puhurin jokainen sisämaassa elänyt ymmärtäisikin, mutta alituinen jäätävä läpsäys vasten viattomia kasvoja on liikaa.
Ehdotan tuuliverkkoa koko Oulun kaupunkialueelle. Tai sitten Rotuaarin nimen muuttamista Tuuliaariksi. Eihän kävelykadulla näy kuin muutama eri ihmisrotu, mutta tuulta kyllä hehtaareittain.
Toinen nimivaihtoehto on Tuulikaappi.
Suojatiet voi poistaa. Kuka niitä tarvitsee? Tai mitä hyötyä niistä on? Olisi kiva nähdä tilasto siitä, kuinka monta maalaista on jäänyt it-huumassa Volvoaan käskyttäneen sirkustirehtöörin alle.
Astu suojatielle ja kuole.
Se ei riitä, että ajetaan vanhoilla keltaisilla, vaan pitää ajaa myös raa'oilla punaisilla, tai jopa mediumpunaisilla. Jalankulkijan tai pyöräilijän ei kannata sokeasti luottaa vihreän valon johdatukseen. Liikennesääntöjä ei ole tehty Oulun murteelle.
Toisinpäin kääntäen: kun itse ajat autolla ja haluat, kuten kuuluu, päästää räntäsateessa riutuvan kanssaihmisen turvallisesti tien yli, joku kolkuttaa karjapuskurillaan takalistoosi. Vika on tietenkin tässä tapauksessa suojatien eteen pysähtyneen.
Ja ne yksisuuntaiset. Kadut ovat nykyään tehty leveiksi. Eivät ne mitään polkuja ole, jossa toisen pitää kohdatessa hypätä mustikkavarvikkoon. Mitä järkeä on tehdä kaksikaistainen katu, jota ajetaan yhteen suuntaan? Eikö olisi ollut sama tehdä yksikaistainen katu.
Pölijää hommaa.
Linja-autoliikenne on aivan toivoton. Liikaa erinumeroisia busseja, jotka tulevat eri aikaan kuin haluaisi. On tietysti olemassa se vihkonen, missä aikataulut kerrotaan, mutta kun aina on joku poikkeuksen vahvistus, miksi se linja-auto ei juuri nyt ole tässä nimenomaisella pysäkillä, jossa seison.
Jos se bussi nyt jostain kumman syystä sattuu tulemaan oikeaan aikaan oikeaan paikkaan ihan oikeasti, niin se kulkee sitten väärään suuntaan. Jos on menossa sinnepäin, minne se marketti nousi, niin bussi lähtee kiitämään kohti sitä kaupunginosaa, missä se yliopisto on.
Kaikkein helpointa on, kun ei yritä mahdotonta. Ei Lontoossakaan ole pakko metrolla liikkua. Myös siellä jalat toimivat - niin ja taksi. Se on luotettavin liikkumisväline: sanot minne haluat ja sinne pääset.
Paitsi pikkujouluaikaan, kun tolpilla on tuhansittain tonttuja, eikä taksikeskuksessa viitsitä vastata puhelimeen.
Samat tontut ovat ensin jonottaneet tulipalokuntapakkasessa tunnin päästäkseen tönimään toisiaan ja loiskuttamaan juomiaan paikkaan, joka on ahtaampi kuin anopin anorakki.
Parkkikiekko on hieno keksintö, mutta eihän sitä kukaan osaa käyttää. Aivan liian monimutkainen. Pannaanko siihen se aika, milloin paikalle saavutaan vai se milloin paikalta pitäisi häipyä?
Toisaalta on aivan sama, vaikkei kiekkoa osaa käyttääkään, sillä yhtään vapaata parkkipaikkaa ei kuitenkaan ole. Tai jos on, niin se on siellä kaupunginosassa, missä on se sininen talo, oluttupa ja huoltoasema.
Siis Ruohopäässä.