Valtiovarainministeriön alaisuuteen kuuluvan Tullin asioista hallituksessa vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) antoi tiistaina Tullin virkavapaalla olevalle pääjohtajalle Antti Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vastaisen varalle.
Useat asiantuntijat arvioivat tiistain Kalevassa, että Hartikainen olisi voitu myös erottaa tehtävästään. Tullin maineelle tullut kolhu on niin suuri, että Hartikainen olisi voinut erota myös itse. Virkavapaalta palattuaan hänen on tuskin kovin helppo palata tehtäväänsä saati nauttia sen edellyttämää luottamusta ja arvostusta.
Hartikaisen ojentamiseen oli useita vaihtoehtoja: keskustelu ja toimintaohje, suullinen tai kirjallinen huomautus, kirjallinen varoitus, irtisanominen ja siirtäminen muihin tehtäviin.
Valtiovarainministeriö arvioi, että Hartikainen syyllistyi miltei kaikkeen, mistä häntä on arvosteltu. Hän osallistui moitittavalla tavalla keskusteluun vaimonsa työllistymisestä Tulliin. Hän arvosteli Tullin henkilöstöpäällikköä julkisesti yhtä lailla moitittavasti. Hän myös puuttui Tullin toimintaan virkavapaallaan.
Tähän ”syntilistaan” verrattuna Hartikainen pääsi moitittavista teoistaan yllättävän vähällä.
Yksityisellä sektorilla organisaation ylimmän johtajan kohtalosta ei olisi ollut vastaavassa tapauksessa mitään epäselvää: jos hän ei olisi eronnut itse, hänelle olisi annettu potkut.
On sinänsä mielenkiintoista, että julkisella ja yksityisellä sektorilla johtajan luottamusta voidaan arvioida eri tavalla. Valtiovarainministeriö arvioi, että Hartikainen ei ole menettänyt luottamustaan. Mitä tarvitaan, että se menee?
Pääkirjoitus