11.4. Kalevassa oli juttu Pauli Kaijasesta, Kaija-Patesta. Itselläni on monia muistoja hänestä. Ensimmäisen kerran kohtasin hänet kansakoulun ekaluokkalaisena. Olin käynyt talven soittotunneilla. Keväällä oli Westerlundin musiikkikaupan toisessa kerroksessa soitto-oppilaiden kevätnäyte. Kaija-Pate oli tietenkin isäntänä paikalla. Taisin yrittää selvitä rytmisesti haastavasta Aaronin pianokoulun Intiaanitanssista.
Nuorena olin selloni kanssa bussipysäkillä. Kaija-Pate tuli myös odottamaan onnikkaa. Tullessaan hän vihelsi Camille Saint-Saensin Joutsenta. Hän totesi, että se tulee hänellä aina mieleen sellon nähdessään.
Tulimme kumpikin samasta paikasta, Hietasaaren kesäkodilta. Seurakunnan omistuksessa olleella alueella oli Kaija-Paten pieni mökki ja sen ympärillä hänen istuttamiaan harvinaisia kasveja käsittänyt puutarha.
Miten oli mahdollista, että yksityisen ihmisen mökki ja puutarha olivat seurakunnan kiinteistön alueella, en tiedä. Pitkään mökki oli paikallaan, liekö vieläkin.
Monena kesänä ainakin 1960-luvulla Kaija-Pate järjesti Hietasaaren kesäkodilla kaupunginorkesterin konsertin. Vanhan päärakennuksen sisäänkäynnin kuistin eteen rakennettiin lava orkesteria ja muita esiintyjiä varten. Yleisö istui lankkupenkeillä nurmikkoalueella. Tuo päärakennushan oli alkujaan Åstömin perheen huvila ja sen tien puoleiseen päätyyn rakennettiin pieni Sali, että laulajatar Aino Acté voi harjoitella vieraillessaan Åströmeillä. Salissa on muuten erittäin hyvä akustiikka.
Kun Kaija-Pate vietti muistaakseni 60-vuotistaiteilijajuhlaansa Madetojan salissa, sain olla seurakunnan puolesta onnittelemassa häntä pitkästä urasta. Sen jälkeen emme tainneet enää tavata. Hautajaisissa olin mukana.
Pentti Kortesluoma
musiikin harrastaja
eläkerovasti, Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.