Kempeleen arvokkaan vanhan kirkon korjaustyömaalla tulitöitä ei saa koskaan tehdä rakennuksessa, vaan ne on vietävä aina muualle tehtäviksi.
Kempeleen vanhaa kirkkoa peruskorjataan paraikaa. Korjaustöissä pyritään ehkäisemään kaikin keinoin, että työmaalle ei kävisi kuten myös remontissa olleelle Pariisin Notre Damen kirkolle tällä viikolla.
– Meillä ei tehdä työmaalla tulitöitä ollenkaan. Kun myönnän tulityölupia, en myönnä niitä työmaalle. Jos jotakin tulityötä täytyy tehdä, se tehdään muualla kuin vanhassa kirkossa. Samoin jos jotakin työkalua pitää ladata, sen pitää tapahtua jossakin muualla, kertoo Kempeleen seurakunnan talousjohtaja Anneli Salo.
Juuri tulityöt ovat suurimpia työmaapalojen aiheuttajia. Siksi ykkösasia palojen ennalta torjunnassa on tulitöiden tarkka luvanvaraisuus. Sähköviat aiheuttavat jonkin verran paloja, mutta ne ovat Työturvallisuuskeskuksen turvallisuusasiantuntijan Eero Hongan mukaan paljon pienemmässä roolissa.
– Jo reilu kymmenen vuotta sitten suomalaisilla rakennuksilla määriteltiin tarkasti, miten tulitöitä tehdään ja myönnetään lupia. Työskennellessäni aikaisemmin eräässä Museoviraston suojelemassa kohteessa, siellä oli palovartija töissä aivan koko ajan, hän muistelee.
Kun tulityötä saadaan tehdä työmaalla, sammuttimen pitää olla aina käsillä. Lisäksi jälkivartioinnin tulee olla riittävän pitkäkestoista.
– Asiat ovat Suomessa hyvin hallussa. Vaatimuksena on myös tulityökortin suorittaminen, mikä tuottaa tietoa ja taitoa työn suorittajille, Honka sanoo.
Tulitöitä ovat hitsaukset sekä kaasulla että sähköllä, polttoleikkaukset, rälläköinti eli kulmahiomakoneella tehtävät työt, mattomiesten hitsaukset, kuumailmapuhaltimilla tehtävät työt, pikityöt ja yleensä kaikki kuumuuden ja lämmön avulla tehtävät rakennustyöt.
Tikasauto ei aina yllä korkeimpiin huippuihin
Oulun erikoispiirre on nykyisin yhä korkeammalle kurottava rakentaminen, mikä asettaa lisävaatimuksia pelastusteihin.
– Pelastautuminen pitää suunnitella uusiksi korkeiden talojen rakentamisessa. Pelastuslaitoksen tikasautot eivät välttämättä yllä korkeimpien rakennusten huippuihin, joten poistumisteitä pitää rakentaa enemmän kuin normaalisti. Niitä asioita pitää katsoa pelastuslaitoksen kanssa normaalia tarkemmin, sanoo Rakennusteollisuuden Oulun aluetoimiston päällikkö Juha Mäntynen.
Esimerkiksi työmaan aikana käytettäviä hissejä voidaan joutua järjestämään tavallista useampia. Sellainen lisää Mäntysen mukaan luonnollisesti myös kustannuksia.
Hän arvioi, että alueella sattuu yleensä melko vähän työmaapaloja. Juuri koskaan ei syty sellaisia paloja, joissa olisi kärsitty henkilövahinkoja.
Rakenneinsinööri Esko Knuutila Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta sanoo, että rakennusvalvonnassa puututaan ennen kaikkea rakenteiden paloturvallisuuteen.
– Työmaan aikaiset palo-osastoinnit huolehditaan kuntoon esimerkiksi korjaustyömailla siten, että mahdollinen palo ei pääse leviämään sellaiseen osaan, joka on käytössä.
Vähän työmaapaloja viime vuonna
Knuutila arvioi, että parinkymmenen viime vuoden aikana työmaapaloja on Oulussa sattunut vähän. 2000-luvun taitteessa sattui lyhyen aikajakson sisään useita vesikattopaloja.
– Ne syttyivät bitumikermikattotyömailla, koska sellaiset työmaat ovat hyvin riskialttiita. Bitumia ja kermejä lämmitetään kaasuliekillä, mikä aiheutti paloja. Kai ne työmaat ovat yhtä vaarallisia kuin ennenkin, mutta silloin paloja sattui useita yhdessä rypäässä, Knuutila muistelee.
Palavien eristeiden käyttö on hänen mukaansa nyt tapetilla Oulun rakennusvalvonnassa.
– Niissä ovat omat hyväksymissäännöt, ja hyväksyttyjä ratkaisuja voi käyttää. Toisilla asiat ovat kunnossa, mutta kaikilla ei. Joskus joudutaan huomauttamaan, että palavia eristeitä käytettäessä tulee suunnitteluratkaisut olla testattuja ja hyväksyttyjä.
Kempeleen vanha pappila tuhoutui pahoin palossa tiistaina.
Juttua korjattu 23.4.2019 klo 16.01: Kuvassa on restaurointimestari Tauno Lepistö Nuutti Ay:stä eikä Kari Vares WSP Finlandista, kuten kuvatekstissä aiemmin virheellisesti kerrottiin.