Halot rätisevät takoissa ja uuneissa iloisesti, mutta nykyaika vaatii huomion kiinnittämistä kotitalouksien tulisijojen aiheuttamiin päästöihin.
Monessa Euroopan maassa päästöille on asetettu rajat. Suomessa VTT on tehnyt asiasta ehdotuksen keskustelun virittämiseksi. Mitä ilmeisimmin rajoitukset ovat tulossa enemmin tai myöhemmin - todennäköisesti myöhemmin.
Puulämmityksen vankkumattomat kannattajat voivat huokaista helpotuksesta ainakin siinä suhteessa, että vaikka päästörajat tulisivat voimaan, vanhat tulisijat saavat jäädä toimintaan. Niitä ei olla kieltämässä vaikka päästöt ylittäisivät raja-arvot.
Tulisijojen päästöjen mittaustapoja on monta, eivätkä kaikki pidä nykyisiä menetelmiä pidetä luotettavina. Sitä kuitenkin pidetään yleisesti selvänä, että vanhoissa tulisijoissa päästöt ovat suurimmat, ja uusissa tapahtuu koko ajan merkittävää kehitystä.
Keskustelu käyntiin
Erilaiset takat ja uunit ovat lisääntyneet erityisesti pientaloissa viime vuosina. Nykyisin käytännössä kaikkiin uusiin omakotitaloihin hankitaan yksi tai useampi tulisija. Tulisijojen päästörajoituksia on selvitellyt VTT:n Jyväskylässä toimiva yksikkö.
Tällä viikolla ympäristöministeriö, VTT ja tulisijojen valmistajat kokoontuivat Jyväskylään keskustelemaan puun polton päästöistä. Yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä asumisen ja rakentamisen osastolta sanoo, että keskustelua ollaan avaamassa, koska päästörajojen käyttöönottoa harkitaan. Ennen kuin minkäänlaisia esityksiä aletaan tehdä, halutaan kuulla muun muassa uunien ja kattiloiden valmistajien mielipiteet.
"Olemme teettäneet VTT:llä ehdotuksen, millaiset rajat voisivat olla ja millaisille laitteille niitä pitäisi antaa. Emme ole sanomassa, että määräykset olisivat tulossa. Siitä keskustellaan myöhemmin ministeriössä", sanoo Haakana.
Ehdotuksessa on asetettu rajat tulisijojen savukaasujen hiilimonoksidi- eli häkäpitoisuudelle ja minimihyötysuhteelle. Kattiloille raja-arvoja ehdotetaan häkäpitoisuudelle, kokonaishiilivetyjen ja hiukkasten määrälle sekä minimihyötysuhteelle.
Haakana huomauttaa, että vielä ei ole keskusteltu edes siitä, ovatko päästömääräykset oikea tapa hoitaa asia, vai pitäisikö kehittää jotakin muuta menetelmää.
Päästöjen kannalta ongelmallisimpana Haakana pitää vanhoja tulisijoja, niiden vääränlaista käyttöä ja huonolaatuisen puun polttoa.
"Koska mahdolliset päästömääräykset kohdistuvat uudisrakennuskantaan, olemassa olevaan kantaan puuttuminen on sitten vielä toinen asia, mihin pitää miettiä keinoja", Haakana toteaa.
Hiukkaspäästöt
vaaraksi
Mahdollisilla tulevilla raja-arvoilla tavoitellaan sitä, että markkinoille tulisi entistä enemmän uusia vähäpäästöisiä tulisijoja huonompien kustannuksella. Monissa Euroopan maissa ovat kohtuullisen tiukat määräykset häästä, typen yhdisteistä, orgaanisista hiilivedyn yhdisteistä ja hiukkaspäästöistä.
Neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen ympäristöministeriöstä arvioi, että kaikissa tapauksissa biopolttoaine ei välttämättä paras mahdollinen lämmitysmuoto. Sen tuottamat hiukkaspitoisuudet saattavat olla odottamattoman suuria. Kuopion yliopiston selvitysten mukaan hiukkaspäästöistä aiheutuu huomattavia terveyshaittoja.
"Hiukkaspäästöistämme noin puolet kulkeutuu tuulten mukana ulkomailta, mutta noin 40 prosenttia kotimaisesta hiukkasten tuotannosta aiheutuu puun pienpoltosta, joten tärkeästä asiasta päästörajakeskustelussa on kysymys", Sarkkinen sanoo.
Erikoistutkija Heikki Oravainen VTT:ltä korostaa, että puun poltosta tulevia häkäpäästöjä, hiilivetyä ja hiukkasia voidaan merkittävästi vähentää, kun lämmitetään hyvällä kuivalla puulla ja noudatetaan uunien valmistajien käyttöohjeita.
"Muutamalla firmalla on uusia malleja, joissa palamista tehostetaan ilman ohjauksella siten, että päästöt ovat kymmenesosa vanhaan tekniikkaan verrattuna", Oravainen sanoo.
Erityisesti vientiä harjoittavat valmistajat ovat kehittäneet vähäpäästöisiä tuotteita, sillä monessa Euroopan maassa päästörajat ovat voimassa, Itävallassa tiukimmat.
Joidenkin valmistajien on pitänyt noudattaa raja-arvoja niin sanotun vanhemmankin tekniikan tulisijoissa paljon kauemmin, sillä ne ovat harjoittaneet vientiä vuosikausia.
Ilman suuntaus ratkaisee
Tulisijoja valmistavan Kermansaven toimitusjohtaja Ilkka Paatero on sitä mieltä, että raja-arvot kannattaisi liittää tulisijojen tyyppihyväksyntään mahdollisimman pian. Ennen kuin asiasta tulee asetus, tyyppihyväksyntä tulisi ottaa uuniteollisuudessa käyttöön vapaaehtoisesti. Tervehdyttäisi kilpailua, jos kaikki tekisivät tulisijoja, joilla saataisiin hyvä palamistulos sekä hyötysuhteen että ympäristön kannalta.
"Kaikki järjestäytyneet tekijät ovat ottaneet Keski-Euroopan normit huomioon jo nyt uusissa uuneissaan. Huomiota tulee kiinnittää myös pilkkeen jakeluun ja varastointiin", Paatero sanoo.
Vähäpäästöisessä tulisijassa palamisilma on oikein suunnattu, minkä ansiosta savukaasujen hiili yhdistyy nopeasti happeen. Ilma ohjataan seinämien kautta esilämmitettynä paloon, mikä aiheuttaa erittäin matalan hiilimonoksiditason.
"Tämä on aina tiedetty: miten ilma ohjataan palamistapahtumaan, ratkaisee. Siinä mielessä kaikista huonoin on avotakka, jossa ilman saanti on täysin hallitsematonta", Paatero sanoo.