Asenteiden ja mielikuvien muokkaaminen uuteen uskoon on pitkäjäykkäistä hommaa.
Vajaan vuoden Äimäraution raviradan toiminnanjohtajana työskennellyt Paavo Koivurova sanoo, että omat hevoset ovat heittäneet kulkemasta, kun isäntä on ajanut muiden etuja. Kahdeksan hevosen talli Haaparannalla on ollut paljolti paikallisen hevostenhoitajan vastuulla.
"Ensimmäinen vuosi on mennyt tulipaloja sammuttaessa. Käytännön hommiin ei ole ehtinyt hirveästi keskittyä", Koivurova myöntää.
Koivurova saattaisi olla melkoinen palopäällikkö, sillä Oulun raviradan henki on nykyisin varsin myönteinen. Asiat, jotka aikoinaan alkoivat elää omaa elämäänsä ja jumittivat kaiken kehityksen, ovat muistoja vain.
"Tärkein saavutus on ollut ilmapiirin paraneminen. Valtakunnan tasolla uskotaan nyt, että Oulussa tehdään asioita oikein. Myös yritysten kiinnostus meitä kohtaan on lisääntynyt", sanoo Koivurova.
"Oulun erikoisasema raviurheilussa on hyväksytty. Ensimmäistä kertaa Äimärautio mainitaan erikseen Hippoksen strategiassa, ja tästä halutaan kehittää pohjoisen ykkösrata."
"Yritämme vastata haasteeseen."
Kolme uutta
totolinepäivää
Niin uskomattomalta kuin se tuntuu, Äimärautio on napannut ensi kaudeksi kilpailukalenteriinsa kolme uutta totolinepäivää. Noina ajopäivinä tienaavat sekä rata että hevosmiehet, koska lähdöt ovat valtakunnallisen totopelin kohteena ja palkinnot tavallista parempia.
"Se on sitä ravipolitiikkaa", myhäilee Koivurova tarkentamatta, miten moinen temppu onnistui. 22 vuotta Hippoksen valtuuskunnassa lienee opettanut, milloin suitsista kannattaa nykäistä.
Radat pitävät kynsin hampain kiinni totolinepäivistään, mutta niin vain periksi ovat joutuneet antamaan Vaasa, Seinäjoki ja Kaustinen. Lisää saivat Äimäraution lisäksi Mikkeli ja Kouvola.
Nykytilanne ei kuitenkaan riitä Koivurovalle; hänen tavoitteenaan on edelleen, että eräänä päivänä Äimärautiolla ajetaan 35 kilpailupäivää, joista 30 on valtakunnallisen pelin kohteena.
Arpajaisverolain muutos on tuomassa raviurheiluun jaettavaksi 4,3 miljoonaa lisäeuroa. Koivurova aikoo pitää huolen siitä, että pohjoinen saa oman osansa.
Oulu on jo pitkään ollut valtakunnan kärkipäätä palkintojen maksajana. Hevosenomistajille maksettavaa pottia on tarkoitus kasvattaa edelleen, kun lakimuutos toteutuu.
Naapurisuhteet
kunniaan
Vetovastuun jakaminen kahdelle miehelle on onnistunut Äimärautiolla hyvin.
Koivurova hoitaa pelkästään markkinointia ja ravipolitiikkaa. Käytännön työt eli lähinnä ravien järjestäminen on toimistopäällikkö Markku Nisulan heiniä.
"Tätä mallia voi suositella muillekin keskisuurille radoille. Jos tämä homma kuuluisi yhdelle, niin kaikki osa-alueet kärsisivät", Koivurova uskoo.
Nisula on työskennellyt Äimärautiolla vuoden 1981 Kuninkuusraveista lähtien, ja hän on seurannut aitiopaikalta niin hyvät kuin huonotkin hetket.
Nisula pitää hyvänä, ettei Äimärautiolla tuijoteta pelkästään omaan napaan.
"Naapureita ei sovi unohtaa, vaan kehitykseen pitää saada mukaan myös Ylivieska, Tornio ja Kajaani."
"Meille on ykkösasia, että alue kehittyy kokonaisuutena. Ratojen välillä ei pitäisi olla pienintäkään ristiriitaa, Nisula toivoo.