Tuhotyörikoksiin ja tuhopolttoihin syyllistyneet ovat yleensä vanhempia kuin muihin vahingontekorikoksiin syyllistyneet. Joukossa on myös enemmän naisia, eläkeläisiä ja psykiatrisista sairauksista kärsiviä.
Tutkimuksen mukaan tuhopolttoihin syyllistyvät todetaan myös muita useammin syyntakeettomiksi tai alentuneesti syyntakeisiksi.
Tiedot käyvät ilmi Turun yliopiston tutkimuksesta, jossa on ensimmäistä kertaa tutkittu vakavia tulipalorikoksia ja profiloitu tekijöitä.
– Tuhotöihin syyllistyneet voivat erittäin huonosti. Pahimmillaan teon motiiviksi on ilmoitettu halu päästä hoitoon, kertoo tutkija Päivi Mäkelä.
Lähes kaikissa tapauksissa tekijä on ollut alkoholin vaikutuksen alainen.
Tutkinnassa tulkinnallisia ongelmia
Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki vuonna 2007 poliisin tietoon tulleet ja syyteharkintaan edenneet tuhotyöt. Lisäksi tutkittiin törkeät vahingonteot ja petokset, jotka liittyivät tulenkäyttöön.
Mäkelän mukaan palon syyn tutkintaan liittyy tulkinnallisia ongelmia esimerkiksi kynttilöistä alkaneiden palojen kohdalla.
– Vahinkojen mahdollisuus kuuluu elämään, mutta ainakin osassa tapauksista olisi syytä tutkia, onko kysymys rikoslain mukaisesta yleisvaaran tuottamuksesta.
Myös tiedonkulkuun viranomaisten välillä kaivataan parannusta.
– Jos esimerkiksi pakastin syttyy palamaan, vahinkojen ennalta ehkäisyn kannalta kiinnostavaa on pakastimen merkki, sanoo ylitarkastaja Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta.
Pelastustoimen asiantuntemusta voisi myös hyödyntää nykyistä laajemmin rikosprosessin eri vaiheissa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös oikeusjärjestelmän toimintaa tulipalorikoksissa. Rikosoikeuden professori Jussi Tapani pitää käsittelyaikoja tutkinnasta oikeuskäsittelyyn kohtuullisina.
– Kohtuullisuutta on vaikea täsmentää, koska kysymys on aina siitä, mihin verrataan. Tuhotyön selvittely voi olla yhtä vaikeaa kuin esimerkiksi seksuaalirikoksen.