Tu­li­pa­lois­sa kuol­lei­den määrä sel­väs­sä nou­sus­sa

Tulipaloissa kuolleiden määrä on selvässä nousussa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) mukaan viime vuonna tulipaloissa kuoli 115 ihmistä, mikä on suurin määrä 25 vuoteen.

Suomen palokuolematilanne on myös eurooppalaisittain huono.
Suomen palokuolematilanne on myös eurooppalaisittain huono.

Tulipaloissa kuolleiden määrä on selvässä nousussa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek) mukaan viime vuonna tulipaloissa kuoli 115 ihmistä, mikä on suurin määrä 25 vuoteen.

Vuonna 2003 paloissa kuoli 96 ihmistä, ja vuonna 2002 kuolleita oli 86. Viimeksi tätä useampi suomalainen on kuollut tulipaloissa vuonna 1979, jolloin paloissa menehtyi 139 ihmistä.

Melkein joka toinen viime vuoden palokuolemista tapahtui omakotitaloissa. Järjestön seurannan mukaan eniten tulipaloissa kuolee keski-ikäisiä ja sitä vanhempia miehiä. Heidän kuolemansa johtuu usein savukaasuihin tukehtumisesta.

- Paloon on liittynyt tokkuraisuus, nukahtaminen, mahdollisesti ruoanlaitto ja viikonvaihteen juhliminen. On nukahdettu sohvalle tai vuoteeseen ja sitten on käynyt näin kun on käynyt, selvittää Spekin tekninen johtaja Matti Orrainen.

Usein liedelle kuumemaan jätetty ruoka on sytyttänyt palamaan lähellä olevat materiaalit ja kalusteet. Spekin palokuolemaseuranta perustuu lehdistä poimittuihin tietoihin. Muita merkittäviä palonsyitä olivat sähkölaitteet ja tuhopoltot.

Asuntosprinklerit vakavaan harkintaan

Orrainen pitää palokuolemien lisääntymistä hälyttävänä, koska edellisinä vuosina palot oli jo saatu vähenemään palovaroitinpakon ansiosta. Nyt näyttää siltä, että varoittimien merkitys ei olekaan niin huomattava, varsinkin jos toimintakunto on unohdettu testata.

- Olisi voinut odottaa, että kun käyttöön totutaan, olisimme päässeet lähemmäksi keskieurooppalaista palokuolematilastoa, hän aprikoi.

Suomen palokuolematilanne onkin myös eurooppalaisittain huono. Suomessa sattuu vuosittain 19 palokuolemaa miljoonaa asukasta kohden, kun Keski-Euroopassa kuolemia on puolet vähemmän.

Suomalaisia kuolee tulipaloissa myös selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Norjassa palokuolemia sattuu 17 ja Ruotsissa 14 miljoonaa asukasta kohti.

Orrainen ehdottaa, että harkintaan ja vakavaan keskusteluun otettaisiinkin asuntoihin asennettavat kiinteät sprinklerit. Niistä olisi hyötyä myös sellaisissa tapauksissa, joissa asukas itse ei herää palovaroittimen ääneen tai ei osaa toimia äänen edellyttämällä tavalla. Asuntoihin asennettavat kiinteät sprinklerit ovat käytössä etenkin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Ilmoita asiavirheestä