Tu­li­pal­lo lensi Oulun tai­vaal­la

Pohjois-Pohjanmaan taivaalla nähtiin perjantai-iltana kirkas valoilmiö, kun tulipallo osui ilmakehään. Sen valovoima oli jopa 1 000 kertaa täysikuuta kirkkaampi.

Pohjois-Pohjanmaan taivaalla nähtiin perjantai-iltana kirkas valoilmiö, kun tulipallo osui ilmakehään. Sen valovoima oli jopa 1 000 kertaa täysikuuta kirkkaampi. Kyseessä on kirkkain Suomesta käsin havaittu tähdenlento yli 30 vuoteen. Myös Oulun seudulla valoilmiöstä tehtiin runsaasti näköhavaintoja ja ihmeteltiin, mikä äkillinen, kirkas, sininen välähdys oli. Ilmiö oli hyvin nähtävissä, sillä yötaivas oli pilvetön ja kirkas.

Oululainen Pentti Hänninen näki häikäisevän valoilmiön Puolangalla mökkipihassaan. "Koko läntinen taivas välähti kuin elosalama ja valoilmiön väri oli kuin salamavalo", Hänninen kertoo silmänräpäyksen kestäneestä valoilmiöstä.

Hännisen mukaan räjähdyksenkaltaisesta ilmiöstä ei kuulunut ääntä, mutta valovälähdys oli sininen. Hän ei aiemmin ole nähnyt vastaavaa. "Ihmettelimme, että ei noin isoa räjähdystä voi olla", Hänninen kertoo.

Tulipallo nähtiin Suomen yllä kello 21.39. Se saapui mallinnusten mukaan Suomen ilmakehään Kalajoen, Pulkkilan, Oulu ja Hailuodon muodostaman neliön yläpuolelta. Ilmiö kesti vain 2--5 sekuntia.

Ursan tulipallotyöryhmään kuuluva vaalalainen Jarmo Moilanen arvioi, että ilmiön valovoima on voinut olla jopa 1 000 kertaa kirkkaampi kuin täysikuu.

"Vaikka Kuu oli nousemassa, välähdys ylivalotti meteorikameran ruudun", Moilanen kertoo yllättyneenä. Ilmiö ei tallentunut Moilasen meteorikameraan, koska se meni ohi kuvakentän.

Oulun tähtitieteellisen yhdistyksen Arktosin puheenjohtajan Kari Tikkasen mukaan valoilmiö syntyy siitä, kun avaruuskivi tai asteroidi iskeytyy ilmakehään ja kuumenee äkillisesti ja hajoaa. Tavallisesti kyseessä on parinkymmenen senttimetrin läpimittaisia möhkäleitä. Satakiloisesta meteoriitista voi maahan asti tulla muutama kilo.

Tikkasen mukaan kappaleen iskeytymisestä ilmakehään voi tulla myös ukkosen jyrinää muistuttava äänihavainto. Silminnäkijälle voi myös jäädä käsitys, että valopallo on iskeytynyt aivan lähelle, vaikka välimatkaa olisi sata kilometriä.

Voi tehdä ydinhälytyksen

Taivaankappaleen iskeytyminen ilmakehään voi aiheuttaa jopa suurvaltojen ydinasehälytyksen. Moilasen mukaan ydinasevalvonta tunnistaa tavallisesti meteoriitin ja ballistisen ohjuksen eron, sillä meteoriitin vauhti on kovempi.

Moilasen mukaan Yhdysvaltain presidentti on joskus jouduttu herättämään aiheettoman ydinhälytyksen takia, kun meteoriitti on iskeytynyt ilmakehään.

Matemaatikko Esko Lyytinen Ursan tulipallotyöryhmästä arvioi alustavasti, että kappaleen massa oli noin pari sataa kiloa sen saapuessa ilmakehään.

Tähdet ja avaruus -verkkolehden mukaan kyseessä ei ollut avaruusromu eikä meteorisade, kuten lauantaina aamupäivällä julkisuudessakin ehdittiin arvailla, vaan voimakkaan valoilmiön aiheutti luonnollisen kappaleen osuminen ilmakehään.

Virheolettamuksena tyrmätään myös arvio, että Kemin lentoaseman viereen olisi pudonnut kappale. Lehden mukaan kyse on siitä, että yksittäinen silminnäkijä toisinaan olettaa pystysuunnassa pudonneen kohteen löytyvän läheisen metsänreunan takaa. Suuret tulipallot näkyvät kuitenkin satojen kilometrien päähän, eikä etäisyyttä voi määritellä yksittäisen havainnon perusteella.

Meripelastuskeskus sai myöhään perjantai-iltana reilut parikymmentä ilmoitusta taivaalla sinkoilevista valoista. Punaisia valopalloja nähtiin pitkin Pohjanlahden rannikkoa aina Lappia myöten.

Ilmoita asiavirheestä