Tuhopoltot ja ampumavälikohtaukset Ruotsissa ovat poliittisessa keskustelussa sataneet ruotsidemokraattien laariin.
Tämänhetkisen tilanteen perusteella hallituksen muodostamisesta vaalien jälkeen saattaa tulla todella vaikeaa.
Ruotsissa kolmen viikon kuluttua pidettävät valtiopäivävaalit saavat uutta roihua Länsi-Ruotsin ongelmalähiöissä tuhopoltetuista autoista. Pääministeri Stefan Löfven kiirehti paikalle viime viikolla, kun Göteborgissa poltettiin noin 80 autoa, eikä hän peitellyt raivoaan.
Kesän maastopalojen ja helteiden jälkeen arvioitiin, että ympäristöpolitiikka ja ilmastonmuutos saattaisivat nousta ennakoitua suuremmiksi vaaliteemoiksi.
Tuhopolttojen ja ampumisvälikohtausten myötä keskustelu ohjautui takaisin maahanmuuttajiin, maahanmuuttajalähiöiden ongelmiin ja kansalaisten turvallisuuteen. Ruotsia ja erityisesti Malmötä koetteli kesällä ampumavälikohtausten sarja, jonka taustalla on uudelleen ryhmittyvien jengien väkivalta.
Turvallisuustilanteen heikkenemisestä kertoo se, että väkivaltaa kaihtamattomat jengit liikkuvat aseiden kanssa keskellä päivää kahviloissa, puistoissa ja ostoskeskuksissa. Autojen tuhopoltot puolestaan ovat Ruotsissa tavanomainen ilmiö.
Vaikka ampumistapausten ja tuhopolttojen takana ei olisi poliittisia motiiveja, on selvää, että ne ovat tulenarkaa sytykettä vaalikampanjassa. Ruotsalaiset ovat enenevästi huolissaan turvallisuudestaan. Se on näkynyt poliisien lisäresursseina ja rangaistusten koventamisina.
Ruotsidemokraatit korostavat väkivaltaisuuksien ja maahanmuuton yhteyttä. Myös muissa puolueissa kannetaan huolta turvallisuudesta, mutta se ei vaikuta niiden kannatukseen. Keskustelu sataa pitkälti ruotsidemokraattien laariin.
Pahamaineisten lähiöiden tilanteen korjaamiseksi tarvitaankin pitkäjänteistä ja monialaista työtä aina poliisien läsnäolon lisäämisestä sosiaaliviranomaisten, koulujen ja kansalaisyhteiskunnan moninaisiin toimenpiteisiin.
Analytiikkayritys Novuksen muutaman päivän takaisen mittaustilanteen perusteella ruotsidemokraatit ovat vain parin prosenttiyksikön päässä ykkössijaa pitävistä sosialidemokraateista, kun maltillinen kokoomus on kolmantena.
Edellisten vaalien jälkeen vähemmistöhallituksen muodostivat sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen muodostama punavihreä blokki tukipuolueenaan vasemmistopuolue. Porvarilliset oppositiopuolueet ovat ryhmittyneet yhteisen allianssin taakse. Ruotsidemokraatit toimivat oppositiossa yksin.
Blokkipolitiikalla muut puolueet ovat sulkeneet ruotsidemokraatit yhteistyön ulkopuolelle. Vielä ei ole tiedossa, miten pitkään yhteistyön torjuminen voi jatkua.
Vaikka ruotsidemokraatit voittaisivat vaalit, ei se merkitsisi sitä, että puolueen puheenjohtajasta Jimmie Åkessonista tulisi pääministeri tai edes ministeri. Blokit voivat Ruotsissa riidellä monestakin asiasta, mutta maahanmuuttokysymyksissä ne ovat yleensä lähellä toisiaan.
Tilanteesta tuskastuneet ruotsidemokraatit ovat yrittäneet tehdä avauksia eri suuntiin. Vaaleissa voi hyvinkin käydä niin, että kumpikaan blokki ei saa enemmistöä parlamenttiin, joten ruotsidemokraattien kanssa voidaan joutua ainakin keskustelemaan.