Tu­li­joi­den arki aset­tu­nut uo­miin­sa

Muutaman kuukauden toimineessa Pudasjärven pakolaiskeskuksessa elämä pyörii arkisin kuvioin. Päivät sisältävät suomen kielen opiskelua ja erilaisia harrastuksia. Nuoret turvapaikanhakijat on otettu hyvin vastaan. He ovat myös sopeutuneet keskukseen ja paikkakunnalle hyvin, minkä eteen on tehty töitäkin.

Aden oli onnellinen kun lahjojen joukossa oli jalkapalloja. Ylioppilaskunnan tuomisia tutkivat myös yksikön johtaja Sirpa Kansanaho (oik) ja ohjaaja Sanna Vääräniemi.
Aden oli onnellinen kun lahjojen joukossa oli jalkapalloja. Ylioppilaskunnan tuomisia tutkivat myös yksikön johtaja Sirpa Kansanaho (oik) ja ohjaaja Sanna Vääräniemi.

Muutaman kuukauden toimineessa Pudasjärven pakolaiskeskuksessa elämä pyörii arkisin kuvioin. Päivät sisältävät suomen kielen opiskelua ja erilaisia harrastuksia. Nuoret turvapaikanhakijat on otettu hyvin vastaan.

He ovat myös sopeutuneet keskukseen ja paikkakunnalle hyvin, minkä eteen on tehty töitäkin. Kaupungin toimialat ja erilaiset järjestöt ovat olleet mukana edesauttamassa sopeutumista.

Torstaina Oulun yliopiston ylioppilaskunta toi keskuksen arkeen juhlan tuntua. Sen edustajat toivat vuosijuhlalahjoina saamansa pelit keskukselle. Asuntolan aulan iso pöytä täyttyi niin sisä- kuin ulkopeleistäkin.

Somalialainen Suleqo, 17, alkoi heti opetella lasten eläinpelin laatikosta eläinten nimiä suomeksi ohjaaja Sanna Vääräniemen opastuksella. Irakilainen Khalid oli onnellinen, kun tuotavien seassa oli useita jalkapalloja.

Joulukuussa avattu Oulun vastaanottokeskuksen alainen 62 paikan yksikkö on täynnä. Nuoret ovat pääasiassa Irakista, Somaliasta ja Afganistanista.

"Kaupunki on ottanut nuoret todella hyvin vastaan. Vapaa-aikatoimi ja muutkin toimialat ovat järjestäneet nuorille toimintaa. Monet järjestöt ovat myös mukana", kertoi yksikön johtaja Sirpa Kansanaho.



Pudasjärveläisiin
nuoriin tutustuttu


Pakolaisnuoret ovat Kansanahon mukaan tutustuneet paikallisiin nuoriin. "Totta kai nuoret tutustuvat toisiinsa varsinkin, kun toimimme koulualueella. He näkevät toisiaan päivittäin. Seurustelusuhteitakin voi syntyä samalla lailla kuin suomalaisilla."

Nuoria motivoidaan liikkumaan. Heille on varattu vuoroja liikunta- ja kuntosaleilta. Pojat pelaavat jalkapalloa, mikä on heille hyvin tärkeää. "Nyt nuoret ovat käyneet luistelemassa, mikä on heistä ollut hillittömän hauskaa. Hiihtoa ei ole päästy kokeilemaan, koska siihen ei ole välineitä."

Erilaisia kerhojakin nuorille on tarjolla. Köksäkerho on hyvin suosittu. Paikallinen 4H-yhdistys vetää tytöille käsityökerhoa. "Pidämme kerhoa kerran viikossa ja somalitytöt ovat tosi innostuneita. Lisäksi he ovat taitavia käsityöntekijöitä", kertoi yhdistyksen toiminnanohjaaja Päivi Takkinen.

Nyt tytöt haluaisivat oppia neulomaan villapuseron. Ensin opetellaan sukkien tekoa.

Somalitytöt haluavat puhua kerhossa suomea, koska haluavat oppia kielen. He ovat Takkisen mukaan oppineetkin suomea todella hyvin.

Koska nuoret ovat alaikäisiä ja maassa ilman huoltajaa, käräjäoikeus on määrännyt jokaiselle edustajan, joka käyttää puhevaltaa nuoren asioissa.

Päivi Takkinen on kolmen tytön ja yhden pojan edustaja. Hänen mukaansa pakolaiskeskuksen nuoret ja pudasjärveläisnuoret tulevat toimeen keskenään hyvin.

"Mitään skismoja ei ole ollut. Molemmin puolin on suuri uteliaisuus toisia kohtaan. Pitäisi vain vielä enemmän järjestää tilaisuuksia, joissa nuoret voisivat olla keskenään luontevasti; ei kuitenkaan mitään diskoja."

Jonkin verran yhteentörmäyksiä eri kulttuurien välillä on Takkisen mielestä tullut suomalaisten tyttöjen ja pakolaispoikien kesken.

"Pojat voivat jutella pihalla jonkun tytön kanssa, vaihtaa puhelinnumeroita ja sitten he kertovat, että heillä on tyttöystävä. Suomalaistytöt tuntuvat olevan aktiivisempia näissä asioissa ja mielestäni heitä pitäisi valistaa hieman."

Ilmoita asiavirheestä